Ukkometso alkaa pörhistellä nyt

Jaa artikkeliTilaa Seura
Metson kevätsoidin on komea näytös. © Sauli Koski/Otavamedia
Metsojen ryhmäsoidin on kevään kiivas luonnonnäytelmä.

Nyt rupeaa ukkometso pörhistelemään!

Metson soidin käynnistyy maaliskuun lopulla. Kiivaimmillaan kosiomenot ovat huhti-toukokuun vaihteessa ja laantuvat sitten vähän vapun jälkeen.

Ryhmäsoitimella useat koiraat eli metsokukot tai ukkometsot puolustavat omaa soidinreviiriään toisiaan vastaan ja yrittävät houkutella naaraita eli koppeloita luokseen.

Soidinasennossaan ukkometso levittää pyrstönsä viuhkaksi ja ojentaa kaulaansa ja kohottaa nokkaansa taivasta kohti. Soidinääntely on nokan napsauttelua ja kurkusta lähtevää, hiovaa suhinaa.

Mahdollisissa yhteenotoissa heikommaksi jäänyt kukko vetäytyy syrjään, ja vahvempi pääsee parittelemaan naaran kanssa.

”Se on ainoa kerta kun ukkometso ja koppelo kohtaavat vuoden aikana toisensa”, kertoo lintujärjestö BirdLife Suomen suojeluasiantuntija Tero Toivanen.

Mustikkaa ja neulasia

Metso on suurin metsäkanalintumme. Mustankirjava kukko voi olla 90 senttiä pitkä ja rusehtava naaraskin saavuttaa 60 sentin mitan.

Koppelo vetäytyy toukokuussa maapesäänsä pienen näreen tai kannon katveeseen ja munii 5–9 munaa. Poikaset kuoriutuvat kesäkuun alussa ja lähtevät heti emonsa kanssa maastoon hakemaan ravintoa.

”Kesäisin metsot syövät siemeniä, eri kasvinosia ja marjoja, joista etenkin mustikka on metsolle tärkeä ravinnonlähde”, Toivanen kertoo.

Poikueet pysyvät yhdessä alkusyksyyn saakka, jolloin poikaset lähtevät hakemaan omia elinalueitaan. Metso on hyvin paikallinen lintu ja se siirtyy harvoin kymmentä kilometriä kauemmas synnyinsijoiltaan.

Talvisin metsot valitsevat itselleen omat hakomismäntynsä, missä ne istuvat syömässä neulasia.

Metson voi nähdä joskus metsätiellä popsimassa pieniä kiviä. Kivet päätyvät niiden ruoansulatuksessa lihasmahaan eli kivipiiraan, missä ne jauhavat männynneulasia ja muuta heikosti sulavaa ravintoa.

Koko maan lintu

Metso viihtyy havu- ja sekametsissä, kankailla ja rämeillä. Metsoa tavataan kaikkialla Suomessa tunturialueita ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Luonnontieteellisen keskusmuseon arvion mukaan maassamme elää noin 300 000 metsoparia.

”Aivan eteläisimmissä osissa maata metso on kuitenkin harvinaistunut sitä mukaa, kun laajat, yhtenäiset metsäalueet ovat hävinneet”, Toivanen kertoo.

Metso elää yleensä vain muutaman vuoden ikäiseksi, mutta kannan säilyvyyden takaa sen runsas lisääntyminen. Luonnossa metsoa saalistavat suuret petolinnut ja nisäkäspedot.

”Huuhkaja tai kanahaukkanaaras saattaa napata kynsiinsä jopa täysikasvuisen ukkometson. Supikoirat ja ketut taas verottavat metson pesiä ja poikasia.”

Merkkilintu vaakunassa

Metso esiintyy niin suomalaisessa kansanperinteessä kuin kuvataitteessakin. Metso on myös vaakunalintu ja Keski-Suomen maakuntalintu.

”Ukkometson jylhä ulkonäkö ja erikoiset soidinmenot ovat tehneet siitä yhden Suomen merkkilinnuista”, Toivanen kertoo.

Hurjistuneiden ukkometsojen tiedetään hyökänneen keväällä ihmisten ja jopa autojen kimppuun. Vahinkoja ne eivät ole saaneet aikaiseksi.

”Jos kukko ei pääse osallistumaan ryhmäsoitimeen, niin soidinkiihko puretaan kilpailevan lajitoverin puuttuessa muihin kohteisiin.”

X