Jäärakeet tuovat railakasta ropinaa: Miksi niitä satoi eniten juuri syyskuussa?
”Tämän vuoden jääraekausi on muistuttanut kuluneen kesän tavoin eteläeurooppalaisia sääolosuhteista”, kertoo meteorologi Jari Tuovinen.
Suomen jääraesateista lähes puolet sataa yleensä kesä–heinäkuussa ja noin 90 prosenttia touko- ja elokuun puolenvälin välisellä ajanjaksolla.
Jäärakeita syntyy alijäähtyneiden pilvipisaroiden takertuessa kiinteään pintaan, kuten pölyhiukkaseen, suolakiteeseen tai jääkiteeseen. Vesipisarat kertyvät raeytimien ympärille huurteeksi.
Lumirakeet ovat halkaisijaltaan 3–8 millimetrisiä lumi- ja jääkiteistä muodostuneita kiinteitä kappaleita, jotka satavat kuuropilvistä etenkin loppukeväällä ja syksyllä.
Syyskussa eniten jäärakeita
Tänä vuonna jäärakeita maassamme satoi eniten syyskuussa. Syyskuun 12. päivänä Ylitornion Raanujärvellä havaitut rakeet ovat jo ajankohtaan nähden harvinaisia Lapin alueella.
Joutsan seudulla syyskuun 23. päivä trombin yhteydessä satoi läpimitaltaan kolmen ja pari päivää myöhemmin Enossa neljän senttimetrin kokoisia jäärakeita.
Kolmen senttimetrin rae voi vahingoittaa autojen peltejä, ja viiden sentin rae saattaa särkee ikkunoita. Sitä suuremmat rakeet voivat olla jo ihmisillekin vaarallisia.
Suurimmat Suomessa havaitut jäärakeet ovat olleet läpimitaltaan kahdeksan senttimetriä.
”Jäärakeet satavat Etelä-Euroopassa yleensä elo-syyskuussa”, kertoo meteorologi Jari Tuovinen Ilmatieteen laitokselta.
”Tämän vuoden jääraekausi on muistuttanut kuluneen kesän tavoin eteläeurooppalaisia sääolosuhteista.”