Räkättirastas on mainettaan parempi: ”Ilman rastaita luonnossa olisi huomattavasti vähemmän syömistä”

Jaa artikkeliLähetä vinkki
© Kari Hirvo/Om-arkisto
© Kari Hirvo/Om-arkisto
Suomi on rastaiden maa. Euroopan unionin räkättirastaista lähes puolet pesii Suomessa!

Joskus vaikuttaa siltä, että edes toiset linnut eivät pidä ”räkäteistä”. Kesä–heinäkuussa viheralueiden nurmikentille ilmestyy juuri pesästä lähteneitä räkättirastaan poikasia. Niiden lentotaito on olematonta – lyhyitä räpiköintejä ja pakoon pomppimista.

Sellainen tunarointi tietää varislinnuille ja lokeille helppoa evästä. Kaupungeissa poikasten kimpussa riekkuu variksia, naakkoja, harmaalokkeja ja harakoita. Metsissä myös haukat ja pöllöt ovat jatkuvana uhkana.

”Suomessa pesii noin kaksi miljoonaa räkättirastasparia. Pesueita voi olla kesässä kaksi, kussakin 5–6 poikasta”, Luonnontieteellisen keskusmuseon yli-intendentti Aleksi Lehikoinen laskee ääneen.

”Se tarkoittaa toistakymmentä miljoonaa räkättirastaan poikasta, joista aika monta miljoonaa päätyy petojen suuhun.”

Ilman rastaita Suomen kesäisessä luonnossa olisi huomattavasti vähemmän syömistä.

Juuri pesästä lähtenyt räkätinpoikanen on monen pedon pikaruokaa. © Jere Malinen

Juuri pesästä lähtenyt räkätinpoikanen on monen pedon pikaruokaa. © Jere Malinen

Marjavarkaan leima on vahva

Ihminen yleensä miettii räkättirastaiden syömistä toisesta näkökulmasta.

”Kyllähän räkättirastas kantaa ikuista mansikkavarkaan leimaa”, Aleksi Lehikoinen harmittelee linnun pysyvää mainehaittaa.

Tosiaan. Nimettäessä vähiten suosittuja lintulajeja, keikkuu räkättirastas kyselyissä kärjessä kera variksen ja varpusen.

Eikä räkättirastaan lauluksi kutsuttu säksätyskään ole kauneimmaista päästä lintumaailman serenadeja.

”Räkättihän on tosi asiassa sympaattinen selviytyjä. Se menestyy monenlaisissa elinympäristöissä, pärjää porukassa ja syö monipuolista ravintoa.”

Linnun karski äänimaailmakin on Lehikoisen mukaan käytännöllinen. Räkättirastaat pesivät enimmillään muutaman kymmenen parin löyhissä yhdyskunnissa ja puolustavat porukkaansa räyhäkkäästi.

”Tällöin äänimaailmakin on yksinkertaista ja kuuluvaa, kuten vaikkapa lokeilla.”

Suomi on rastaiden maa

Rastaista räkätti-, punakylki- ja laulurastas ovat Suomen yleisimpien lintulajien joukossa.

Yli-intendentti Lehikoinen paljastaa Suomen olevan erityisesti räkättirastaiden luvattu maa.

”40 prosenttia Euroopan unionin räkättirastaista pesii Suomessa.”

Suomi on iso maa ja räkättirastaita pesii Hangosta Utsjoelle, on yksi selitys.

”Toinen on Suomen sopivan kesäinen ilmasto sekä etelärannikolta Lappiin asti ulottuva peltoviljely.”

Maatalousympäristö on räkättien suosikkiseutua. Ne löytävät pelloilta monenmoista syötävää ja pesäpaikaksi kelpaavat vaatimattomatkin pikkumetsiköt, joita on Suomessa kaikkialla.

”Ilmaston lämpeneminen on kohentanut entisestään pesimäolosuhteita. Yhtä useampi rastaspari pesii kahdesti kesässä.”

Lehikoisen mukaan liiallisella lämpenemisellä on myös haittapuolensa. Muun muassa Länsi- ja Luoteis-Euroopassa liiallinen kuivuus kovettaa jo paikoin maaperää.

”Lierot ovat rastaiden pääravintoa, eivätkä ne pidä maaperän kuivumisesta.”

Lue myös: Varisten ja korppien äly hämmästyttää – Lintujen aivot vei tutkijat niiden taiteellisten, musikaalisten, sosiaalisten ja älyllisten kykyjen pariin

Aiemmin harvinaisuus

Vielä sata vuotta sitten Suomessa oli huomattavasti vähemmän räkättirastaita. Rastaspaljous alkoi runsastua sotavuosien jälkeen, kun maatalous ja marjanviljely valtasivat alaa. Linjalaskentoihin perustuen 1940- ja 1950-luvuilla pesimäkannan kooksi arvioitiin jo 850 000 paria, 1980-luvulla parhaimmillaan jo 1,5 miljoonaa paria.

Nykyisen huippuun yltävän parimääränsä räkättirastas saavutti 2000-luvun taitteessa.

”Nykyään parimääriin vaikuttaa eniten pihlajanmarjasato.”

Kun marjoja on Lehikoisen mukaan runsaasti, osa räkäteistä viivyttelee Etelä-Suomessa ja Baltian maissa pitkälle talveen.

”Seuraavana keväänä lintuja saapuu enemmän pesimään. Ne ovat myös paremmassa pesimäkunnossa lyhyemmän muuttomatkan ja hyvän ravitsemustilanteen takia.”

Kovina talvina räkättirastaat talvehtivat Britteinsaarilla ja Länsi-Euroopassa.

Silloin jokunen räkätti saattaa eksyä valtameren väärälle puolelle Amerikkaan.

Atlantin takana räkättirastas on huippuharvinainen vieras, jota paikalliset lintuharrastajat matkustavat bongaamaan tuhansienkin mailien takaa!

Räkättirastas munii 5-6 munaa. © Jere Malinen

Räkättirastas munii 5-6 munaa. © Jere Malinen

Räkättirastaan savesta valettu heinäpesä on tuttu näky kotipuutarhoissakin. Pesintäaikana rastaat puolustavat poikasiaan porukalla. © Jere Malinen

Räkättirastaan savesta valettu heinäpesä on tuttu näky kotipuutarhoissakin. Pesintäaikana rastaat puolustavat poikasiaan porukalla. © Jere Malinen

X