Talvistressiä pukkaa - Lehtipuiden ja kasvien sisäinen kello synnyttää ruskan

Ruska käynnistää kasvien ja lehtipuiden valmistautumisen talven varalle.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ruska käynnistää kasvien ja lehtipuiden valmistautumisen talven varalle.
Teksti:
Ville Vanhala

Ruska on pian parhaimmillaan.

Pohjoisimmassa Lapissa ruska alkaa keskimäärin syyskuun toisella viikolla ja leviää vähitellen etelään siten, että Suomenlahden rannikolla ruska-aika ajoittuu yleensä lokakuun alkuun.

Vaikka kasvisto vaihtaa väriä myös etelässä, ruska mielletään enemmän Lapin luonnonilmiöksi.

”Puuttomalla tunturipaljakalla, josta avautuu suomaisema ja tunturikoivikkoa, ruskan näkee avarammin kuin maan eteläosissa”, kertoo suojelubiologi Nia Vuomajoki Metsähallituksen Lapin luontopalveluista.

”Lapissa myös ruskan värit ovat kirkkaampia kuin muualla Suomessa.”

Sisäinen kello

Ruska syntyy siitä, että kasvit ja lehtipuut aloittavat valmistautumisen talveen. Kasvit ja lehtipuut lopettavat yhteyttämisen, jolloin niiden lehtivihreä hajoaa ja vetäytyy varsiin, runkoihin ja jopa juuriin saakka.

Vihreän alta paljastuu pääasiassa lehtien oranssinpunaista ja keltaista pigmenttiä, karotenoideja ja ksantofyllejä.

Osa kasveista tuottaa syksyn tullen myös kirkkaanpunaisia ja sinipunaisia värejä.

”Niiden syntymekanismia ei vielä tarkasti tunneta. Kysymys voi olla kasvin stressireaktiosta tai puolustusmekanismista”, Vuomajoki kertoo.

Kasvit aloittavat talveen valmistautumisen, kun valo vähenee ja lämpötilat laskevat. Myös kasvien perintötekijät vaikuttavat niiden vuosirytmiin. Varvullakin voi olla oma sisäinen kellonsa.

”Jos Lapissa kasvanut kasvi istutetaan Etelä-Suomeen, se aloittaa ruskansa liian varhain. Kasvi elää Lapin valon mukaan, vaikka etelässä valoisa aika kestää kauemmin.”

Parin viikon loisto

Jos kesä on lämmin, kasvien ja lehtipuiden lehdissä on paljon sokeria, minkä seurauksena niiden ruskanajan värit ovat erittäin kirkkaita. Kuivan kesän jälkeen kasvit kellastuvat aikaisemmin.

”Sateinen kesä altistaa lehdet sienitartunnoille, jolloin niistä tulee ruskeita ennen aikojaan. Tällöin ruskan väriloisto jää himmeäksi ja ruska-aika lyhyeksi”, Vuomajoki kertoo.

Lapin maaruska liekehtii etenkin varvuissa kuten juolukassa, riekonmarjassa ja mustikassa, mutta myös esimerkiksi ruohokasveihin kuuluvassa ruohokanukassa.

Tunturikoivun ruskavärit taas ovat sitä kirkkaammat, mitä enemmän tunturikoivussa on vaivaiskoivun perimää.

”Maaruska alkaa hieman puuruskaa aikaisemmin. Lapissa ruska kestää keskimäärin noin pari viikkoa.”

Mustikan vihreä varsi

Ruskan jälkeen kasvit ja lehtipuut vaipuvat lepotilaan, jolloin ne eivät kuluta energiaansa.

Kasvit havahtuvat keväällä, kun valon aika pitenee ja lämpötila nousee tarpeeksi.

Kasvit ja lehtipuut ovat kasvattaneet jo edellisenä kesänä itselleen talvisilmut, joilla ne aloittavat yhteyttämisen.

”Mustikka taas tiputtaa lehtensä, mutta sille jää vihreä varsi, jolla se käynnistää kevään kasvun”, Vuomajoki kertoo.

”Lapin ruska on räiskyvimmillään kuulaina ja kirkkaina syyspäivinä, jolloin lämpötila on painunut jo reilusti pakkasen puolelle.”

Tiesitkö?

Ruotsissa ruska kulkee maan pituuden vuoksi kauemmin kuin Suomessa. Skandien tundraseudulla ruska alkaa jo syyskuun alussa, ja Tukholma saa ruskansa samaan aikaan kuin Helsinki. Skånen eteläkärjessä ruska alkaa vasta lokakuun lopulla.

Japanissa ruska etenee maan pohjoisosista Hokkaidon saarelta kohti etelää. Japanin sana momijigari tarkoittaa ruskan metsästystä, jolloin käydään luonnossa ihailemassa ruskan värejä. Erityisen tunnettuja ruska-alueita ovat Kioto ja Nikko.

Italian ja Espanjan pohjoisosiin ruska saapuu vasta marraskuun puolivälin tienoilla, ja se saattaa kestää tammikuulle saakka. Aivan Välimeren läheisyyteen ruska ei lämpimän ilmaston ja nahkean kasvillisuusvyöhykkeen vuoksi ylety.

X