Ruutana tissuttelee työkseen – Kalan verestä on mitattu yli puolen promillen alkoholipitoisuus

Vaikka viina välillä kalan veressä virtaakin, pyrkii eväkäs pääsemään siitä heti eroon. Kalamiesten keskuudessa sitkashenkisenä syöttikalana mainetta niittänyt ruutana sopisi yhtä lailla Alkon tunnuseläimeksi. Se nimittäin erittää veteen viinaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ruutanan verestä on mitattu yli puolen promillen alkoholipitoisuus.

Vaikka viina välillä kalan veressä virtaakin, pyrkii eväkäs pääsemään siitä heti eroon. Kalamiesten keskuudessa sitkashenkisenä syöttikalana mainetta niittänyt ruutana sopisi yhtä lailla Alkon tunnuseläimeksi. Se nimittäin erittää veteen viinaa.
Teksti: Jere Malinen

Melkein jokaisesta suomalaispitäjästä löytyy Ruutanalampi-niminen vesijättö tai lammikkopahanen. Ruutana onkin ollut jo vuosisatoja suosittu täkykala, joka paistinpannun sijasta on päätynyt killumaan pitkäsiimaan tai iskukoukkuun.

Miksi ruutana sopisi Alkon tunnuseläimeksi?

Kalamiesten keskuudessa sitkashenkisenä syöttikalana mainetta niittänyt ruutana sopisi yhtä lailla Alkon tunnuseläimeksi. Se nimittäin erittää veteen viinaa. Tällaisia kaloja tunnetaan maailmasta vain kolmen lajin verran: ruutana, kultakala ja katkerokala.

Keskikesällä tapahtuneen kudun jälkeen ruutana keskittyy syömiseen. Juuri kuteneen ruutanan maksa on pieni, tummanpunainen ruikku. Jo alkusyksystä maksa on laajentunut suureksi ja vaaleanpunaiseksi hiilihydraattivarastoksi.

Veden lämpötilan laskettua alle viiden asteen ruutanat lopettavat syömisen ja tulevat toimeen vararavintonsa turvin. Talven ne ovat pohjan tuntumassa miltei liikkumattomina, mutta eivät kuitenkaan horroksessa.

Kun lähes umpeen jäätyneissä pikkulammissa alkaa hapenpuute rassata kaloja, niin ruutana vain sinnittää. Se polttaa maksaan kertyneen vararavinnon sisältämät hiilihydraatit hapettomasti eli anaerobisesti.

Yli puolen promillen alkoholipitoisuus

Kaikki liikkujat tietävät, mitä se tarkoittaa: lihaksiin kertyy maitohappoa. Toisin kuin huippu-urheilija, ruutana pystyy muuttamaan haitallisen maitohapon etanoliksi eli viinaksi.

Sen verestä on mitattu yli puolen promillen alkoholipitoisuus. Päivittäinen viina-annos ei kuitenkaan innosta ruutanaa, vaan kala erittää sen veteen pois elimistöstään.

Normaalin talven 4–5 kuukautta ruutanat kestävät hyvin ilman happea, koeoloissa jopa kaksi kolmasosaa elämästään. Edellytyksenä on kuitenkin veden alhainen lämpötila, joka hidastaa aineenvaihduntaa. Lisäksi kalan vähäinen liikkuvuus vähentää hapentarvetta.

Lue myös: Sinisampi oli kuningasten ruokaa – Näin kruunajaisten juhlamenu paljastui Itämereen uponneesta hylystä

Lue myös: Hirvi on hankala ratsu ja vetojuhta: ”Kun päättää, että ei mene, niin ei mene”

Hirvi on myös nirso ruokailija, joka vaihtaa purtavaa pitkin vuotta.

Hirvi on myös nirso ruokailija, joka vaihtaa purtavaa pitkin vuotta. © Jere Malinen

X