Saako säätä muokata: Voiko pilviä hallita, saako joku omistaa sateen? Ilmastotutkija Hannele Korhonen puntaroi myös tieteentekijän vastuuta

Voiko ihminen tehdä sadetta? Ilmastotutkija Hannele Korhonen osallistui säänmuokkauksen tutkimusprojektiin Arabiemiraateissa, ja totesi, että pilvet eivät sovellu ihmisten kontrolloitavaksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Ilmastotutkija Hannele Korhonen rakastaa tiedettä, sitä että saa oppia uusia asioita. Hän nauttii analyyttisestä ajattelusta ja systemaattisesta tarkastelusta. © Jonne Räsänen

Voiko ihminen tehdä sadetta? Ilmastotutkija Hannele Korhonen osallistui säänmuokkauksen tutkimusprojektiin Arabiemiraateissa, ja totesi, että pilvet eivät sovellu ihmisten kontrolloitavaksi.
Teksti: Maarit Piippo

Aurinko paistaa ja vettä sattaa, taitaa tulla kesä! Mikko Alatalon suosikkiralli soi ilmastotutkija Hannele Korhosen, 44, mielessä kävelyllä Hietaniemen puistossa. Helsingin merituulissa vilkkaasti liikkuvat ilmavirrat piirtävät komeita, alati vaihtuvia pilvimuodostelmiaan. Taivaalta tulee vuorotellen sadetta ja paistetta, välillä molempia yhtäaikaa.

Taivaanrannassa roikkuu vesipisaroista raskaita, harmaita pilvivalleja, joiden väliin herkät poutapilvet piirtävät pumpulikuvioitaan. Pilviä luokitellaan niiden korkeuden ja muodon mukaan eri tyyppisiksi: on uhtuvaa, hahtuvaa, kumpupilveä ja vaikka mitä runollista, mutta Korhonen on kiinnostunut pilvistä aivan muista kuin esteettisistä syistä.

Hänen intohimonsa on tutkia ilmakehän pienenpieniä hiukkasia, aerosoleja, jotka kerätessään ympärilleen nestettä tai jääkiteitä muodostavat pilviä. Kun nestepisarat kasvavat suuriksi, pilvet purkavat lastinsa sateena maahan.

Tieto sään ilmiöistä on tällä hetkellä tärkeää koko ihmiskunnalle. Ilmastonmuutoksen vaikutukset tulevat yhä selvemmin ilmi samaan tapaan kuin Alatalon Mikon laulussa: sää muuttuu nopeasti ja poikkeukselliset ilmasto-olosuhteet yleistyvät.

”Olen aina halunnut tehdä työtä, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. Ilmaston toiminnan ymmärtäminen on tutkijalle hyvin motivoivaa”, sanoo Hannele Korhonen.

Säätä vaikea muokata

Aerosolifysiikasta väitellyt Hannele Korhonen on perehtynyt ilmastomallinnukseen sekä sään- ja ilmastonmuokkaukseen ja toimii tällä hetkellä tutkimusprofessorina Ilmatieteen laitoksella­. Vuosi sitten päättyi hänen johtamansa, kansainvälisestikin merkittävä OASIS-tutkimus­projekti, jossa selvitettiin sateen keinotekoista voimistamista säänmuokkausmenetelmin.

Kyseessä oli Yhdistyneiden Arabiemiraattien rahoittama ohjelma, jossa suomalaistutkijat olivat osana laaja-alaista yhdeksän eri tutkimushankkeen kokonaisuutta. Ilmatieteen laitoksen sekä Helsingin ja Tampereen yliopiston tutkijoista koottu ryhmä sai harvinaisen, 1,5 miljoonan dollarin rahoituksen tarkoituksena saada aikaan sadetta Arabiemiraateissa.

Tutkimuksessa mitattiin vuoden ajan ilmakehän ominaisuuksia pääosin hiekka-­aavikon peittämällä tutkimusalueella. Selvisi, että Arabiemiraattien ilmakehässä sade alkaa muodostua monen kilometrin korkeudes­sa, mutta matkan varrella vesi usein haihtuu pilvien alaisissa kuivissa ilmakerroksissa, eikä sade saavuta maan pintaa.

Arabiemiraatit ovat 1990-luvulta asti kylväneet pilviä eli suihkuttaneet pienhiukkasia pilvien läheisyyteen sateenmuodostuksen tehostamiseksi. Korhosen tutkimusryhmä selvitti tietokonemallien avulla, kuinka paljon ja millaisissa olosuhteissa pilvien kylväminen voisi lisätä maahan asti päätyvän sateen määrää. Tutkimustulokset eivät tuoneet rohkaisua Arabiemiraattien toiveille.

”Tieteellinen pohja säänmuokkaukselle on ristiriitainen, sillä pilvet toimivat harvoin toivotulla tavalla. Sateentekeminen ei todennäköisesti olisi alueella tuloksekasta.”

Eettinen kysymys

Silti yritys jatkuu. Arabiemiraatit ovat yksi maapallon noin 50 valtiosta, jotka harjoittavat sateen keinotekoista muokkaamista. Sateen toivossa alueella tehdään vuosittain liki parisataa lentoa, joissa kylvetään pilviin suolakerroksia.

Yhä tehokkaampien kylvöytimien kehittämistä kokeillaan, mutta Hannele Korhonen ei ole enää mukana jatkotutkimuksissa. Hän keskittyy nyt Ilmastotutkimusohjelman johtamiseen Ilmatieteen laitoksella.

Vedestä on maailmassa pula, etenkin juomavedestä. Jos vettä ei ole saatavissa luonnollisesti, sen tekemiseen voidaan hankkia teknologisia ratkaisuja.

Esimerkiksi Arabiemiraateissa käytetään vettä kaksikymmenkertaisesti enemmän kuin sitä olisi alueella luonnollisesti saatavilla, koska valtiolla on varaa tekniikkaan, joka puhdistaa merivedestä kulutusvettä.

Rikkaiden maiden etuoikeus tuottaa vettä saa aikaan eettisiä kysymyksiä. Olisiko keinotekoinen sade pois muiden alueiden sademäärästä? Maapallolla on vain tietty määrä vettä käytettävissä, sitä ei voida lisätä tyhjästä. Juomme samaa vettä kuin dinosaurukset aikoinaan.

OASIS-projektin aikana Hannele Korhonen joutui puntaroimaan tutkimuksensa eettisiä ongelmia. Voiko pilviä hallita, saako joku omistaa sateen?

”Jos sateen kylväminen tapahtuisi kahden maan rajalla, eteen tulisi kysymys siitä, kumman valtion puolelle sade toteutuessaan osuisi.”

Luonnon prosessit ovat monimutkaisia ja arvaamattomia. Mikä on silloin tieteentekijän vastuu?

”Olisi äärettömän surullista, jos ihminen voisi omistaa ilmakehän.”

Kolme prosenttia juomavettä

Maapallon vesimäärästä vain kolme prosenttia on sitä arvokkainta eli juomavettä. Ilmastonmuutos on lisännyt vedensaannin vaikeuksia. Pula vedestä, luonnon monimuotoisuuden vaarantuminen ja sään ääri-ilmiöt ovat seikkoja, jotka nousivat esille IPCC:n uusimmassa ilmastonmuutoksen arviointiraportissa.

IPCC on hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli, joka kokoaa yhteen ja arvioi tutkimuslaitosten tuottamaan tieteellistä tietoa. Hannele Korhonen kuuluu Suomen ilmastopaneeliin, ja hän oli esittelemässä IPCC:n kuudetta ilmastoraporttia viime elokuussa vetäen mukaan johtopäätöksiä Suomen osalta.

Raportin viesti on selkeä: ilmisten toimista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ovat muuttaneet ilmastoa pysyvästi. Ilmastonmuutoksen edetessä vahinkoa aiheuttavien sääilmiöiden todennäköisyys kasvaa, ja jo nyt on aiheutunut peruuttamattomia muutoksia. Maapallon keskilämpötila on noussut noin 1,1 astetta esiteolliseen aikaan verrattuna. Merenpinta nousee ja jäätiköt vetäytyvät nyt nopeammin kuin tuhansiin vuosiin.

Suomessa ilmaston lämpeneminen on globaalia keskiarvoa nopeampaa, tällä hetkellä yli kaksi celsiusastetta 1800-luvun puoliväliin verrattuna. Tämä tarkoittaa maahamme enemmän sään ääri-ilmiöitä, kuten ukkosmyrskyjä, rankkasateita ja meren pinnan nousua. Tai jopa kuukauden jatkunutta helleaaltoa, kuten viime kesänä. Poikkeuksellinen hellejakso ei yllättänyt ilmastotutkijoita.

”Viime kesän helleaalto oli ennätyksellinen, mutta odotettavissa. Ilmaston lämpenemisen myötä pitkien hellejaksojen todennäköisyys jatkossakin kasvaa”, sanoo Korhonen.

Nyt on aika toimia

Tällä hetkellä ihmiskunta on kohtalon kysymystensä äärellä: saadaanko ilmastonmuutos pysäytettyä 1,5 celsiusasteen keskiarvoiseen lämpenemiseen, vai ylittyykö tavoitearvo? Arvioiden mukaan 1,5 astetta tulisi ylittymään nykyisellä menolla 2030-luvun alkupuolella. Ilmastotutkijat ovat tehneet vaihtoehtoiset skenaariot jopa 2–6 asteen globaalille lämpenemiselle.

Jotta ilmastonmuutos saataisiin pysähtymään1,5 asteen lämpötilaan, kasvihuonekaasupäästöjen pitäisi puolittua tämän vuosikymmenen aikana. Se tarkoittaisi seitsemän prosentin globaalien päästöjen vähentämistä vuosittain 2020-luvun aikana. Juuri nyt on kriittinen aika toimia.

”Päästöjä on syytä vähentää kaikilla sektoreilla. Fossiiliset polttoaineet pitäisi vaihtaa puhtaampiin energian lähteisiin ja hiilinieluja pitäisi vahvistaa.”

Ratkaisuissa tärkein rooli on päättäjillä, mutta myös yksilöiden teoilla on merkitystä. Arjessa päästöjä aiheuttavat eniten liikkuminen, asuminen, kuluttaminen ja ravinto. Omassa elämässään Korhonen toteuttaa vähähiilisyyttä käyttämällä joukkoliikennettä ja syömällä kala- ja kasvispainotteisesti. Hänellä ei ole omaa autoa, vaan hän suosii yhteiskäyttöautoa tai kevyttä liikennettä.

”Hankin juuri sähköpyörän, ja se on ihana tapa liikkua!”

Korhonen tiedostaa, että hänen ratkaisunsa on mahdollisia lapsettomana kantakaupungin asukkaana. Kaikille ratkaisut eivät ole samat, mutta jokainen voi tarkistaa omien valintojensa vaikutukset hiililaskureilla, ja katsoa, mistä voisi supistaa päästöjään.

”Kenenkään ei tarvitse olla täydellinen. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen vaatii ensi sijassa rakenteellisia muutoksia.”

Korhonen on saanut todistaa tutkimusalansa nousun yleiseen huomioon. Ilmastosta puhutaan nyt kouluissa, yrityksissä ja politiikassa.

”On ollut hämmentävää ja samalla ihanaa seurata, miten ilmasto on tullut viime vuosina yhä useamman päättäjän ja kansalaisen kiinnostuksen kohteeksi.”

Lue myös: Tv-meteorologi Kerttu Kotakorpi on koko kansan säänörtti: ”Koen surua ja ahdistusta ilmaston lämpenemisestä, mutta pyrin purkamaan sitä toimintaan”

X