Sienisatoa ei olla vielä menetetty: Helle tuo Suomeen harvinaisempia sienilajeja

Häräntatti on hellekesän harvinaisuus.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Syötäväksi kelpaava häräntatti on tiilenpunainen tai punaruskea.

Häräntatti on hellekesän harvinaisuus.
(Päivitetty: )
Teksti: Ville Vanhala

Poikkeuksellisen kuuman ja kuivan kesän on arveltu verottavan ankarasti syksyn sienisatoa.

Sieniasiantuntija Tea von Bonsdorfin mukaan alkukauden sienisesonki onkin jäänyt niukaksi. Varhaisimmista lajeista kantarelli, osa tateista ja haperoista on jäänyt nousematta.

Sienet vaativat noustakseen riittävästi lämpöä ja kosteutta.

”Lämpöä on todella piisannut, mutta jos alkusyksystä saadaan yhtäjaksoisempi saderupeama, keski- ja loppukauden sienistä voidaan odottaa aivan tyydyttävää satoa.”

Suppilovahverosato on vielä arvoitus

Von Bonsdorf kuitenkin tähdentää, että sienisadon ennakoimisessa ei voida katsoa kahta viikkoa pidemmälle, joten esimerkiksi valmuskojen ja suppilovahveroiden satoa on vielä liian aikaista edes ounastella.

Lisäksi paikalliset erot sienien määrässä voivat olla suuria, ja jokaisella sienilajilla on oma optiminsa kasvuolosuhteidensa suhteen.

”Myös äkillinen öiden viilentyminen vähentäisi poimittavien sienten määrää, Tea von Bonsdorf sanoo.

Häräntatti saapui Suomeen

Helle on kuitenkin tuonut Suomeen myös täällä harvinaisempia, levinneisyytensä reuna-alueilla kasvavia sienilajeja.

”Paraisilta on löytynyt häräntatti, jota on aikaisemmin tavattu vain kahdessa paikassa maassamme.”

häräntatti

Syötäväksi kelpaava häräntatti on tiilenpunainen tai punaruskea. © BOSZORKA/123RF

X