Miten ihminen voi tuntea jonkun katseen selässään?

Tunteelle, että joku tuijottaa, voi olla luonnollinen selitys. Vastaus on alkanut hahmottua, kun oli tutkittu harvinaista ilmiötä nimeltä sokeanäkö.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tunteelle, että joku tuijottaa, voi olla luonnollinen selitys. Vastaus on alkanut hahmottua, kun oli tutkittu harvinaista ilmiötä nimeltä sokeanäkö.
(Päivitetty: )
Teksti:
Jani Kaaro

Tunne on varmasti tuttu: Istut bussissa, junassa tai odotushuoneessa. Yhtäkkiä sinulle tulee tunne, että sinua tuijotetaan. Käännyt katsomaan taaksesi ja huomaat olleesi oikeassa. Takavasemmalla on mies, joka kääntää nopeasti katseensa pois.

Miten ihminen voi tuntea jonkun katseen selässään? Ilmiö on mystinen, mutta sille voi olla luonnollinen selitys.

Vastaus on alkanut hahmottua, kun oli tutkittu harvinaista ilmiötä nimeltä sokeanäkö.

Sokeanäkö voi kehittyä ihmiselle, jonka sokeuden syy sijaitsee aivokuoressa, ei silmissä. He ovat käytännössä sokeita, mutta jollakin omituisella tavalla he silti näkevät.

Sokea kättely

Sokeanäkö on tieteellisesti tuore ilmiö, se kuvattiin vasta 1970-luvulla.

Ensimmäinen tunnettu potilas oli englantilainen mies, joka syntyi normaalisti näkevänä. Myöhemmin hänelle tehtiin vaikeiden päänsärkykohtausten lievittämiseksi aivoleikkaus, jonka seurauksena hän menetti näkökyvyn toisesta silmästään. Jos mies peitti terveen silmänsä, hän oli täysin sokea.

Silmälääkäri teki kuitenkin omituisen havainnon. Kun mies kätteli lääkäriä, mies löysi lääkärin käden vaivattomasti, vaikka se jäi hänen sokealle alueelleen. Niinpä lääkäri kysyi, voisiko mies osallistua muutamaan testiin.

Psykologit asensivat ruudun miehen sokealle alueelle ja liikuttivat ruudulla erivärisiä ympyröitä. Toisessa testissä ruudulla oli viiva, joka saattoi olla pysty- tai vaaka-asennossa.

Sitten tutkijat pyysivät miestä osoittamaan, missä päin ruutua ympyrä oli tai kertomaan, oliko viiva vaaka vai pysty.

Kun mies sanoi, että koe oli järjetön, koska hän ei nähnyt mitään, tutkijat pyysivät häntä arvaamaan.

Tulokset olivat hämmästyttävät. Mies ”arvasi” niin oikein, ettei kyse voinut olla pelkästä arvauksesta. Miehen oli pakko nähdä, mitä sokeassa pisteessä oli, hän ei vain tajunnut sitä itse.

Tiedostamaton osa

Myöhemmin sama ilmiö on osoitettu myös muilla sokeanäkevillä. Heille on esimerkiksi rakennettu käytävälle rata, jossa on esteinä huonekaluja. Sitten he kävelevät radan päästä päähän ja osaavat jollakin mystisellä tavalla väistellä esteitä.

Sokeanäössä terveet silmät välittävät edelleen visuaalisia ärsykkeitä aivoihin. Vaikka näköaivokuori ei toimi, aivojen tiedostamaton osa havaitsee aisti-informaation.

Sokeanäkevä siis ”näkee” jotakin, mutta tieto ei pääse hänen tietoisuuteensa asti.

Silmät selässä

Entä miten tämä selittää sen, että havaitsemme silmät selässämme? Todisteet tähän ilmiöön tulevat toiselta, täysin sokealta potilaalta.

Potilaan aivoja kuvattiin samanaikaisesti kun hänelle näytettiin kuvia kasvoista. Osassa kuvia kasvot katsoivat kohti, osassa ne katsoivat poispäin.

Aivokuvauksissa havaittiin, että vaikka henkilö oli sokea, hänen aivojensa mantelitumake reagoi kuviin – mutta vain niihin, jotka katsoivat kohti.

Aivomme siis rekisteröivät ympäristön katseita ilman, että tiedostamme sitä. Kun sitten istumme hiljaisuudessa, jostakin aivojen perukoilta voi tulla varoitussignaali: joku tuijottaa sinua.

X