Söivätkö faaraot samoja vesimeloneita kuin mekin nykyään? Hedelmän lehti 3 500 vuoden takaa paljastaa totuuden
Ainakin kolmesta egyptiläisestä haudasta on löytynyt seinäpiirustuksia, jotka näyttävät kuvaavan vesimeloneita.
Tämä kysymys on itse asiassa historiallinen mysteeri. Vesimelonin esi-isä tuottaa valkolihaisia hedelmiä, jotka ovat korkean kukurbitakiinipitoisuutensa vuoksi kitkeriä syötäviksi.
Silti ainakin kolmesta egyptiläisestä haudasta on löytynyt seinäpiirustuksia, jotka näyttävät kuvaavan vesimeloneita. Olivatko nämä niitä makeita vesimeloneita, joita syömme tänä päivänäkin? Vai oliko meloneilla jokin muu käyttötarkoitus?
Vesimelonin lehti 3500 vuoden takaa
Saksalaiset tutkijat ovat nyt luultavasti ratkaisseet arvoituksen. He saivat käsiinsä palan vesimelonin lehteä, joka oli haudattu omistajansa mukana noin 3 500 vuotta sitten. Lehdestä saatiin eristettyä dna:ta sen verran, että sen kitkeriä aineita tuottavien geenien havaittiin olevan rikki.
Se tarkoittaa, että egyptiläisten vesimelonit olivat makeita. Myös toinen geeni, joka hajottaa lykopeenia, oli rikki. Sen ansiosta vesimelonin hedelmälihaan kerääntyi lykopeenia, joka värjäsi hedelmälihan punaiseksi.
Egyptiläisten vesimelonien sukulaiset Sudanissa
Tutkimus antaa tärkeitä vihjeitä myös vesimelonien alkuperästä. Geenit paljastivat egyptiläisten vesimelonien olevan läheistä sukua valkolihaiselle melonille, jota kasvatetaan edelleen Sudanissa.
Punainen muunnos on siis luultavasti syntynyt melonin viljelyn levitessä vähitellen Sudanista pohjoiseen päin.