Suopöllö puolustaa pesäänsä hurjasti – ”Hiirihaukka uskoi kerralla, kuka oli hakkuuaukon herra”

Soinen Suomi on suopöllöjen suosiossa. Hyvä myyrävuosi varmistaa suopöllön ravinnon ja saa sen pesimään ahkerasti.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suopöllö on yksi harvoista Suomessa maahan pesivistä pöllölajeista.

Soinen Suomi on suopöllöjen suosiossa. Hyvä myyrävuosi varmistaa suopöllön ravinnon ja saa sen pesimään ahkerasti.
Teksti:
Seura

Luonnossa kulkiessa kohtaa yllätyksiä. Sellaisiksi voitaneen lukea pingispalloja erehdyttävästi muistuttavat linnun munat. Varsinkin kun ne näkee puolihuolimattomasti kaapaistussa kuopassa keskellä itäsuomalaista hakkuuaukkoa.

Tekijäkin lensi pian paikalle ja istahti läheisen kelon oksalle. Se oli ilmetty lajinsa edustaja, vaalea, variksen kokoinen, vaan ei näköinen pyöreäpäinen pöllö. Keltaiset silmät tapittivat kohti. Niitä ympäröi mustat reunukset kuin rosvonaamarissa.

Suomessa on vain muutama maassa pesivä pöllölaji, eikä tätä voinut sotkea tunturipöllöön eikä huuhkajaan. Se oli suopöllö.

Suopöllön munat muistuttavat pingispalloja. © Jere Malinen

Suopöllön munat muistuttavat pingispalloja. © Jere Malinen

Hyvä myyrävuosi näkyy pöllön munien määrässä

Munien lukumäärästä pystyi päättelemään, että oli hyvä myyrävuosi. Huonoina myyrävuosina suopöllöt jättävät jopa pesimättä. Useampikin männyntaimia hakkuuaukossa vikuuttanut peltomyyrä oli epäilemättä muuttunut pöllönmunaksi.

Kesäkuun alussa pesällä toisen ja viimeisen kerran vieraillessani poikaset olivat jo kuoriutuneet. Pöllönpojille tyypillisesti ne olivat eri-ikäisiä, sillä pöllöt aloittavat haudonnan ensimmäisen munan munittuaan. Näin ainakin osalla poikasista on mahdolllisuus varttua lentokykyisiksi, vaikka ravinto ehtyisi.

Suopöllö puolusti pesäänsä ja poikasiaan

Vetäydyttyäni pesältä pois näin huikaisevan ilmataistelun. Haukkuuaukon ylle ilmestyi hiirihaukka saalistuslennolle. Silläkin oli varmasti jossakin lähellä poikaset ruokittavana.

Suopöllö ampaisi ilmaan haukkaa hätistämään. Hetken ne kieppuivat ilmassa koukkujalat yhteen kietoutuneina kuin monien haukkalajien soidinlennossa ikään. Kokenut lentävien lintujen valokuvaaja olisi ikuistanut ainutlaatuisesta tapahtumasta kysyttyjä luontokuvia. Sain yhden mahdollisuuden. Valotusaika venyi ja kuvaan jäi liike-epäterävyyttä. Toista mahdollisuutta ei enää tullut. Hiirihaukka uskoi kerralla kuka oli hakkuuaukon herra.

Suomi on soiden maa, ja siksi suopöllöjenkin. Läntisen Euroopan linnuista meillä pesii hyvänä myyrävuonna jopa kolmannes parimäärän kivutessa 10 000 suopöllöön. Silloin se on Suomen yleisimpiä pöllöjä, jonka pesän voi löytää periaatteessa mistä päin maatamme tahansa.

Runsaimmillaan suopöllö on Pohjanmaan lakeuksilla ja soilla. Etelä-Suomessa laji on hyvin harvalukuinen.

Lue myös: Huuhkajien huhuilua kuuluu entistä harvemmin – Miksi näiden pöllöjen määrä on laskenut dramaattisesti?

X