Suppilovahvero on varttuneen metsän ruokasieni – Lämpiminä syksyinä suppiksia poimitaan jopa joulukuussa

Jaa artikkeliTilaa Seura
Tavallisesti ensimmäiset ilmoitukset suppilovahveroista kiirivät Luonnonvarakeskukseen elokuun puolivälissä.
Tavallisesti ensimmäiset ilmoitukset suppilovahveroista kiirivät Luonnonvarakeskukseen elokuun puolivälissä. © Jere Malinen
Suppilovahvero valtaa metsiä ja keittiöitä. Ilmastonmuutos ja ruoanlaittoharrastus ovat kasvattaneet roimasti sienen suosiota.

Suppilovahvero kaipaa kodiltaan oksaista kattoa ja sammaleista mattoa. Hyvä sienipaikka on monelle salaisuus, mutta suvussa sienitietoa ei pantata.

Kun Iiris Bagge keksi käyttää keittiösaksia suppilovahveroiden keräämisessä, hän kertoi vinkin myös veljelleen.

”Ne tuplaavat keräysnopeuden. Sienet myös pysyvät puhtaampina”, Kari Bagge kehuu ja napsaisee kerralla sormien täydeltä ”suppiksia”.

Syksyisin Bagget poimivat kotikylänsä Rantasalmen Tuusmäen metsistä kymmeniä litroja lempisieniään.

”Tatteja ei nouse joka kesä, mutta suppilovahverot ovat satovarma sieni. Toki niidenkin määrät vaihtelevat”, Kari Bagge kertoo lähes neljänkymmenen vuoden poimintakokemuksella.

Ennustaja jäi eläkkeelle

Luonnonvarakeskuksessa (Luke) seurataan vuosittaista marja- ja sienisatoa. Satoennuste perustuu muun muassa eri puolille Suomea sijoittuvan yhteys­henkilöverkoston maastoseurantaan.

Vuosikymmeniä valtakunnallisille satoennusteille antoi kasvot tutkija Kauko Salo. Suomalaisten marjastus- ja sienestys­innon myötä häntä tituleerattiin lehdissä joskus ”koko kansan Kauko Saloksikin”.

Nykyään Salo ei enää ennusta, sillä hän jäi vuosi sitten eläkkeelle. 42 vuoden työuransa aikana hän ehti työskennellä myös Luken edeltäjässä Metsäntutkimuslaitoksessa.

Tutkijana Kauko Salo oli erittäin tarkka laskemaan marjoja, mutta myös hänestä tehtyjä lehtihaastatteluja. Vuosi sitten syyskuussa lukema oli 1 844.

Itse muistan haastatelleeni vuosien saatossa Saloa ainakin neljä kertaa. Epäilen, että hän tietää luvun tarkemmin.

Jo kymmenisen vuotta sitten sienimies epäili, että suppilovahverosta kasvaa uusi trendisieni Suomeen.

”Suppilovahvero valloittaa vauhdilla Suomen metsiä ja levittäytyy kohti pohjoista. Runsaita esiintymiä löytyy jo napapiirin korkeudelta.”

Kauko Salo epäili sen johtuvan ainakin osittain ilmastonmuutoksesta.

”Sade- ja lämpösummat ovat kasvussa. Se on eduksi useimmille sienille.”

Kari Bagge on keksinyt, että saksien avulla suppiksia saa talteen siististi ja nopeasti.

Kari Bagge on keksinyt, että saksien avulla suppiksia saa talteen siististi ja nopeasti. © Jere Malinen

Suppilovahvero on satoisin loppusyksystä

Suppilovahveroille nykyilmasto sopii erityisen hyvin. Satokausi on pitkä ja lämpiminä syksyinä niitä poimitaan vielä joulukuussa. Tavallisesti ensimmäiset ilmoitukset suppilovahveroista kiirivät Luonnonvarakeskukseen elokuun puolivälissä.

Silti parhaat satokuukaudet osuvat myöhäsyksyyn ilmojen kylmettyä. Jäätyminenkään ei pilaa itiöemiä, vaan suppiksia voi kerätä lumen altakin syötäväksi.

Ennen eläköitymistään Kauko Salo ennusti lehtihaastattelussa ruoanlaittobuumin olevan jopa ilmastonmuutostakin merkittävämpi tekijä suppilovahveroiden tunnettuuteen. Haluttuja sieniä kun myös etsitään tehokkaasti.

”Sienestys ei ole enää keski-ikäisten harrastus. Nuorten aikuisten keittiöissä suppikset ovat kohonneet kulttisieniksi. Niitä käytetään ennakkoluulottomasti tuontisienten korvikkeina.”

Kari Bagge muistelee syöneensä sieniä ”aina”. Syksyn hulppeaa satoa syödään tuoreeltaan, säilötään pakkaseen sekä kuivataan.

”Tuoreenahan suppilovahverot parhaita ovat. Käytämme niitä jatkuvasti arkiruokiin kuten salaatteihin, pitsoihin ja pastoihin.”

Innokas sienestäjä paljastaa hirvijahtireissunkin päättyvän monesti pieneen sieniretkeen, jos suppiksia ei ole löytynyt jo metsästyksen lomassa. Myös jahtien sienisaalis päätyy usein hirvipaistin kaveriksi.

”Soossiksi”, Kari Bagge nimittää kermaista suppilovahverokastikettaan.

Tiesitkö tätä suppiksista?

1. Samalta kasvupaikalta voi kerätä kaudessa kolmesta neljään suppilovahverosatoa.

2. Hyvä sienipaikka on syytä tarkistaa parin viikon välein. Tällöin pienimmät sienet jätetään kasvamaan.

3. Sienet kasvavat ryppäinä. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan aarilta on poimittu parhaimmillaan peräti 80 litraa suppilovahveroita.

Lue myös: Aiheuttavatko sienet ikäviä vatsaoireita? Näin sienihullu Kirsi löysi tavan sisällyttää sienet ruokavalioonsa

X