Tekoäly tulee ja ”syväoppii” – ja siksi työpaikkoja syntyy lopulta lisää Suomessa, väittävät laskelmat

Jaa artikkeliTilaa Seura
Ihmiskäsi ja robottikäsi koskettavat.
Pelottaako tekoäly? © iStock
Mistä puhumme, kun puhumme tekoälystä? Seura otti selvää.

Mistä tekoälyssä on kyse?

Tarkkaan ottaen tekoälyä ei ole olemassa, huomauttaa teoksen Tietoisuus, tekoäly ja robotit (Art House, 2017) kirjoittanut tekniikan tohtori Pentti A. O. Haikonen.

”Tekoäly ei ole oikeaa älyä, vaan se on ohjelman suorittamista. Nykypäivänä nämä ohjelmat ovat vain huomattavasti pidempiä kuin ennen vanhaan”, Haikonen kertoi Helsingin Kirjamessuilla 2017.

Video: Tietoisuus, tekoäly ja robotit. Lähde: Helsingin Kirjamessut / Messukeskus Helsinki / YouTube.

 

”Mikään tietokone ei tänäkään päivänä ajattele, sillä ei ole älyä, se ei ole tietoinen eikä se pysty myöskään tuntemaan.”

Tekoälyn voi kuitenkin määritellä myös huomattavasti kevyemmillä kriteereillä. Se voi olla ohjelmisto, joka kykenee oppimaan ja toimimaan tilanteen mukaan järkevällä tavalla.

Tällaisia tekoälyjä on jo runsaasti käytössä.

Näitä ovat esimerkiksi erilaiset robotit, puheen tuottamiseen ja tunnistamiseen erikoistuneet ohjelmistot sekä kasvokuvia tunnistavat, potilaita diagnosoivat ja autoja ohjaavat ohjelmistot.

Tekniikan suurimpia mullistavia voimia tällä hetkellä on tekoälyn syväoppiminen. Se tarkoittaa, että koneet kykenevät oppimaan itsenäisesti ilman, että niille tarvitsee syöttää erikseen sääntöjä.

Kyse on tekniikasta, jossa tekoäly jäljittelee ihmisaivojen hermoverkon toimintaa. Esimerkiksi robottiauton tapauksessa tulos voi olla parempi, jos auto opettelee aivan itsenäisesti esimerkiksi ratinkääntöä.

Tekoälyn syväoppiminen on käytössä erityisesti tehtävissä, joissa täytyy ymmärtää puhetta tai tekstiä tai tulkita kuvamateriaalia.

Mitä mahdollisuuksia tekoäly tarjoaa?

Digitalisaatio on synnyttänyt massiivisia tietoaineistoja, niin kutsuttua ”big dataa  ja datan määrä kasvaa edelleen räjähdysmäisellä vauhdilla.

Esimerkiksi aktiivisia internet-verkkosivuja oli maailmassa jo yli miljardi vuonna 2016. Koska ihmiset eivät kykene käsittelemään tällaista määrää tietoa, sen käsittelyyn tarvitaan tekoälyä.

Laajojen tietomassojen käsittely tarjoaa suuria mahdollisuuksia muun muassa terveydenhoitoalalla.

Esimerkiksi IBM:n Watson-tekoäly diagnosoi tokiolaisessa sairaalassa 60-vuotiaalta naiselta harvinaisen leukemiatyypin, jota ihmislääkärit eivät olleet havainneet.

Kymmenessä minuutissa Watson kahlasi läpi 20 miljoonaa julkaisua syöpätutkimuksista ja löysi niistä potilaan kannalta ratkaisevat tiedot.

Tulevaisuudessa tekoäly saa yhä enemmän roolia päätöksenteon tukena. Tekoälyllä voi olla merkittävä rooli muun muassa teollisen tuotannon suunnittelussa ja toimitusketjujen hallinnassa.

Tekoäly voi kerätä tärkeää myös tietoa maapallon tilasta, kuten maan, ilman ja veden olosuhteista ja muuntaa nämä tiedot toiminnallisiksi ohjeiksi ihmiskunnan hyväksi.

Tällä tavoin esimerkiksi Microsoft haluaa valjastaa tekoälyn ilmastonmuutoksen torjuntaan.

Miten tekoäly vaikuttaa työllisyyteen Suomessa?

Tekoäly on lyönyt vahvasti läpi teollisuudessa.

Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan jatkossa tekoäly yleistyy myös esimerkiksi pankki- ja rahoitusalalla, kaupan piirissä ja tiedonvälityksessä. Esimerkiksi Amazon avasi hiljattain Seattlessa myymälän, jossa ei ole lainkaan kassoja eikä siis myöskään kassajonoja.

Tekoäly kiinnostaa myös poliitikkoja. Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus on asettanut ”tekoälyryhmän” valmistelemaan ehdotusta Suomen tekoälyohjelmaksi.

VTT:n mukaan lähivuosina suurin vaikutus talouteen ja ihmisten arkeen tulee rutiininomaisen tiedonkäsittelyn automaatiosta. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi tavanomainen asiakasneuvonta, lainapäätökset, etuuskäsittely ja sijoitusneuvonta.

Esimakua tarjoaa yhdysvaltalainen suurpankki JPMorgan. Se otti vuonna 2016 käyttöön järjestelmän, joka lukee ja tutkii itsenäisesti lainasopimuksia.

Pankin mukaan järjestelmä tekee sekunneissa työn, johon juristeilta ja pankkivirkailijoilta aikaa kului 360 000 tuntia vuodessa.

Yhdysvaltalaisen konsulttiyhtiö McKinseyn laskelmien mukaan Suomessa nykyisistä työtehtävistä katoaa tekoälyn myötä suurimmillaan 28 prosenttia, noin 600 000 työpaikkaa, vuoteen 2030 mennessä.

Samalla kuitenkin syntyy suuri määrä uusia työpaikkoja.

McKinseyn laskelmien perusteella työllisyysaste voi nousta automatisaation ja tekoälyn ansiosta Suomessa viisi prosenttia vuoteen 2030 mennessä.

Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalla ei tehtäisi enää nykyisin autoja ilman automatisaatiota.

X