Tiesitkö, että Suomessakin elää skorpioneja?

Kahdeksanjalkainen peto kasvaa korkeintaan puolen sentin mittaiseksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Kahdeksanjalkainen peto kasvaa korkeintaan puolen sentin mittaiseksi.
Teksti:
Ville Vanhala

Skorpionin tietävät kaikki. Suomessa niitä ei elä luonnonvaraisina, mutta maastamme on tavattu 18 valeskorpionilajia.

Se on totisinta totta.

”Valeskorpioni on kahdeksanjalkainen pieni, enimmillään puolen sentin pituinen hämähäkkieläin”, kertoo tutkija Annika Uddström Suomen ympäristökeskuksesta.

Nimensä valeskorpioni on saanut siitä, että sillä on samanlaiset sakset kuin skorpionilla. Valeskorpionilla ei kuitenkaan ole takapäässään myrkkypistintä.

Valeskorpioni on peto, joka saalistaa itseään pienempiä hyönteisiä, hämähäkkieläimiä ja muita pikkuötököitä.

Valeskorpionilla on saksissaan myrkkyrauhaset, joita se käyttää saalistamiseen. Valeskorpioni on kuitenkin niin pieni, ettei se edes pysty nipistämään ihoa, joten siitä ei ole ihmiselle mitään vaaraa.

”Valeskorpionit saalistavat myös haittaeläimiä, joten se on ihmisille hyödyllinen kanssaeläjä.”

Pikainen pakitus

Valeskorpioneja tavataan kautta koko maan, mutta tiheimmät esiintymät ovat eteläisessä Suomessa. Valeskorpionit elävät lahopuulla, karikkeessa rakennuksissa ja komposteissa. Osa lahopuita suosivista lajeista elää jalopuu: tammi- ja lehmusmetsissä.

Valeskorpionin luontaisia vihollisia ovat sitä suuremmat petohyönteiset ja hämähäkit. Lahopuusta valeskorpioni saattaa päätyä myös linnun ravinnoksi.

”Valeskorpioni puolustautuu vetäytymällä takaperin jonkin pienen kolon suojaan”, Uddström kertoo.

”Valeskorpioni pystyy liikkumaan taaksepäin jopa nopeammin kuin eteenpäin. Kolon suojasta se sohii saksillaan uhkaajaansa kohti.”

Jälkikasvu alkiopussissa

Valeskorpioni parittelee pitkin kesää. Monilla lajeilla naaras ja koiras eivät edes kohtaa, vaan koiras laskee siittiöpakettinsa maahan, mistä naaras poimii sen sukuaukkoonsa.

Koiras voi kuitenkin esittää naaralle myös kosiotanssin, minkä jälkeen koiras tarttuu omilla saksillaan naaraan saksiin ja ohjaa kumppaninsa siittiöpaketin päälle.

Naaras kantaa kymmeniä munia mukanaan vatsapuolensa alkiopussissa. Kun poikaset kuoriutuvat ne pysyttelevät vielä kiinni naaraassa, joka ruokkii niitä lisääntymiselintensä välityksellä ravintonesteellä.

”Valeskorpionilla on kolme nuoruusastetta, joiden vaihtuessa se vaihtaa aina myös nahkansa”, Uddström kertoo.

”Kaikkiaan valeskorpionin elinikä voi nousta jopa muutamaan vuoteen.”

Seittikammion suoja

Kun lämpötila syksyn myötä laskee, niin valeskorpioni muovaa tuottamastaan seitistä itselleen pesäkammion talvehtimista varten.

”Koko talven aloillaan pysyvät valeskorpionit vajoavat todennäköisesti myös jonkinlaiseen horrokseen”, Uddström kertoo.

Valeskorpioni kuuluu Suomen alkuperäiseen lajistoon. Uudström korostaa, että valeskorpionilla on oma tehtävänsä lisätä ja ylläpitää luontomme monimuotoisuutta.

Suomen valeskorpionilajeista ei yksikään ole uhanalainen, mutta kolme niistä on luokiteltu silmälläpidettäviksi.

Ilmaston lämpeneminen ei lyhyellä aikavälillä vaikuta valeskorpionin elämään tai elinympäristöön.

”Jos ilmasto muuttuu siinä määrin, että jalopuuvyöhykkeen pohjoisraja nousee ylemmäs, niin se tietää tietyille valeskorpionilajeille lisää elintilaa.”

Tiesitkö?

1. Vanhimmat valeskorpionin fossiilit ovat 380 miljoonaa vuotta vanhoja. Samoilta ajoilta on löydetty ensimmäiset maaeläinten fossiilit. Valeskorpionit ovat läheisempää sukua hämähäkeille kuin skorpioneille.

2. Valeskorpioneja on yli 3 400 lajia ja uusia löydetään jatkuvasti. Valeskorpioneja on ympäri maailmaa, mutta suurin osa niistä elää kuitenkin maapallon trooppisilla alueilla.

3. Valeskorpioni on peto, joka käyttää saksiensa myrkkyä saaliidensa kiinniottamiseen ja lamaannuttamiseen. Valeskorpionit eivät pure. Valeskorpioni kaataa heikosti syövyttävää nestettä saaliin päälle ja syö liuenneet jäännökset.

X