Suomen suosituimman metsämarjan juuret voivat olla jopa sadan vuoden ikäiset

Jaa kaverilleTilaa Seura
Satoisaa puolukkaa poimitaan 257 miljoonaa litraa vuodessa.

Puolukka on pian parhaimmillaan. Suomen suosituimman metsämarjan satokausi käynnistyy eteläisessä osassa maata elokuun lopulla ja jatkuu koko maassa aina lokakuun alkuun saakka. Runsassatoista puolukkaa poimitaan Suomessa peräti noin 257 miljoonaa kiloa vuosittain.

”Kenenkään ei tarvitse olla huolissaan siitä, että puolukat loppuisivat metsästä kesken. Niitä riittää varmasti kaikille”, sanoo suunnittelija ja filosofian tohtori Anni Koskela Arktiset Aromit ry:stä.

Runsassatoisuuden lisäksi puolukan suosiota selittää sen terveellisyys ja se, että puolukkaa voi käyttään hyvin moneen tarkoitukseen.

”Puolukka onkin valittu vuoden 2016 marjaksi Suomessa.”

Elämää hangen alla

Puolukkaa esiintyy erilaisissa maastoissa aina kallioilta korpikuusikoihin, mutta puolukan tyypillisimpiä kasvuympäristöjä ovat kuivahkot ja valoisat kangasmetsät.

”Puolukka menestyy karussa maastossa, koska sen vahapintaiset lehdet lisäävät kasvin kestävyyttä ja estävät veden haihtumista”, Koskela kertoo.

Puolukka on aina vihanta kasvi, joten se ei joudu kuluttamaan keväällä energiaansa uusien lehtien kasvattamiseen.

”Jos lämpötila hangen alla on nollan tietämissä, ja kasvi saa hieman valoa ja juoksevaa vettä, se voi aloittaa yhteyttämisen jo talven aikana.”

Puolukka kasvattaa valkoiset tai punertavat ruukkumaiset kukkansa kesä–heinäkuun aikana. Kimalaiset ja maamehiläiset pölyttävät kukat hakiessaan niistä ravinnokseen siitepölyä ja mettä.

”Meillä kuten myös muualla Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa pölyttäjien määrä on radikaalisti vähentynyt. Yksiselitteistä syytä huolestuttavaan pölyttäjähyönteisten vähenemiseen ei ainakaan vielä osata nimetä.”

Terveyttä ja kirpeyttä

Puolukka kuten muutkin marjat sisältävät polyfenolia, minkä ansiosta marjoilla on parempi antioksidanttiteho kuin useimmilla muilla kasveilla.

Antioksidantit estävät haitallisia hapettumisreaktioita ja tulehduksia elimistössä. Antioksidantit myös suojaavat bakteeritartuntoja vastaan.

”Marjojen terveysvaikutuksia ei voida esittää pitävästi, koska kattavat, kliiniset tutkimustulokset puuttuvat”, Koskela sanoo.

On kuitenkin tutkittu, että karpalo ja puolukka helpottavat virtsatieinfektion oireita ja marjoja käytetään myös virtsatieinfektioiden ennaltaehkäisyyn.

Puolukan kirpeä maku syntyy sen sisältämästä bentsoehaposta.

”Bentsoehappo parantaa marjojen säilyvyyttä. Puolukkaa voidaan säilöä survoksena viileässä kevääseen saakka.”

Kestävä ikivarpu

Satokauden jälkeen puolukka alkaa valmistautua talveen kehittämällä lehtiinsä jäätymiseltä suojaavia aineita.

”Puolukan juuret ja maakasvisto voivat olla jopa sadan vuoden ikäisiä”, Koskela kertoo.

”Maavarsi elää noin 20 ja ilmaversot ja lehdet nelisen vuotta.”

Ilmastonmuutos saattaa jatkossa vaikuttaa puolukkaan siten, että se harvinaistuu maamme eteläisissä osissa.

”Jos havupuut joutuvat väistymään lehtipuiden edestä, puolukka vetäytyy kuusen ja männyn mukana pohjoisemmaksi. Lehtipuiden seuralaisena puolukka tulee tuskin menestymään.”

FB_logo   Jaa juttu Facebookissa

Twitter_icon   Jaa juttu Twitterissä

Seura_Logo

  Tilaa Seura

X