Syytökset koronakuolleisuuden kaunistelemisesta osoittautuivat tosiksi, paljastaa uusi tieteellinen tietokanta

Jaa artikkeli
Intian koronakuolleisuuden arviointi on vielä tekemättä.
Intia ei ole mukana tietokannassa, joten sen todellinen koronakuolleisuus on vielä hämärän peitossa. © iStock
Useat maat ovat pyrkineet kaunistelemaan koronan aiheuttamaa kuolleisuutta. Enää se ei onnistu, sillä uusi tietokanta paljastaa todellisen koronakuolleisuuden.

Viimeiset puolitoista vuotta monet maailman maat ovat laskeneet ja raportoineet päivittäisiä koronakuolemiaan. Näin ihmiset ovat pysyneet perillä koronatilanteesta ja viranomaiset ovat voineet seurata, miten toimenpiteet vaikuttavat tartuntojen etenemiseen.

Kaikkien maiden tilastot eivät ole kuitenkaan yhtä luotettavia. Tämä voi johtua testauskapasiteetin puutteista, mutta myös joidenkin valtioiden halusta tai tarpeesta kaunistella tilastojaan.

Miten siis päästä jyvälle todellisesta koronakuolleisuudesta kussakin maassa? Tähän tarjoavat yhden vastauksen kaksi tutkijaa tuoreessa eLife -tiedesarjassa.

Tutkijat kehittivät menetelmän todellisen koronakuolleisuuden havaitsemiseen

Tutkijat rakensivat eri valtioiden tilastoista maailman kuolleisuustietokannan, jossa on mukana yli sata maata. Sen tietojen perusteella voidaan laskea, missä määrin koronavirus on vaikuttantut kuolleisuuteen.

Laskutapa perustuu eroon odotettujen kuolemien ja lisäkuolemien välillä. Kaikissa maissa ihmiset kuolevat sairauksiin, liikenneonnettomuuksiin ja vanhuuteen, jotka ovat odotettavissa olevia kuolemia.

Pandemiat, sodat ja luonnonkatastrofit taas aiheuttavat odottamattomia kuolemia, jotka näkyvät tilastossa lisäkuolemina. Näiden tietojen perusteella tutkijat laskivat, kuinka paljon kussakin maassa on pandemian aikana ollut lisäkuolemia. Koska lisäkuolemat ovat tapahtuneet pandemia-aikana, on turvallista olettaa, että suurin osa niistä johtuu koronaviruksesta.

Tällä tavalla laskien tutkijat ovat voineet ohittaa testauskapasiteettiin tai koronaviruskuolemien raportointiin liittyvät ongelmat.

Lue myös: Mistä deltavariantti on saanut nimensä ja 8 muuta kysymystä helposti tarttuvasta muunnoksesta

Eniten kaunistellaan entisissä neuvostomaissa ja Etelä-Amerikassa

Kuolleisuustietokannan mielenkiintoisimpia paljastuksia on, mitkä maat ovat kaunistelleet kuolleisuuslukemiaan – tai ainakin ilmoittaneet niitä paljon vähemmän kuin mitä todellinen kuolleisuus on ollut.

Suurin osa näistä maista löytyy Etelä-Amerikasta ja entisen Neuvostoliiton alueelta.

Etelä-Amerikassa Bolivia, Ecuador, Meksiko ja Peru aliarvioivat koronakuolemiaan, vaikka kaikissa näissä maissa lisäkuolemia oli 50 prosenttia enemmän kuin odotettuja kuolemia.

Bolivia raportoi vain 15 000 koronakuolemasta, vaikka todellinen luku oli lähempänä 36 000 kuolemantapausta. Ecuador raportoi 22 000 kuolemaa, kun todellinen luku oli noin 64 000. Meksikon 221 000 ilmoitettua koronakuolemaa oli todellisuudessa  noin 471 000.

Suurin huiputtaja oli kuitenkin Peru, joka raportoi 69 000 kuolemasta, vaikka todellinen määrä oli noin 185 000. Peru joutui myöhemmin tekemään korjausliikkeen kun maan omat viranomaisetkin syyttivät hallintoa valehtelusta.

Venäjällä pandemian todellinen uhriluku on luultavasti neljä kertaa suurempi kuin ilmoitettu. Tämä on kuitenkin pientä verrattuna Valko-Venäjään, jossa todellinen kuolleisuus oli 14,5 kertaa ilmoitettua suurempi – 5700 kuolemaa 392 sijaan.

Uzbekistanissa koronakuolemien määrä oli peräti 29 kertaa suurempi kuin ilmoitettu. Voiton koronakuolemien aliraportoinnissa vei kuitenkin Tadzikistan, joka oli ilmoittanut vain 90 koronakuolemaa. Todellinen luku oli kuitenkin satakertainen, noin 9000.

Lue myös: Kasvot koronavilkun takana – Sami Köykkä, 51, kehitti sovellusta parantaakseen maailmaa: ”Tykkään tehdä palveluita, joista on ihmisille hyötyä”

Osassa Euroopan maita kuolleisuus jopa laski

Euroopassa ilmoitetut koronakuolemat täsmäsivät melko hyvin yleisten kuolleisuustietojen kanssa. Yllättävimmät tulokset tarjosi Tanska, Islanti ja Norja, jossa kuolleisuus pandemia-aikana ei noussut lainkaan, vaan laski.

Suomessa koronavirus on aiheuttanut kokonaiskuolleisuudessa aivan minimaalisen nousun ja myös Ruotsissa kokonaiskuolleisuus on noussut melko vähän.

Mielenkiintoisesti myös Australiassa ja Uudessa-Seelannissa – jossa on ollut erittäin tiukat rajoitustoimet – kuolleisuus pandemia-aikana on hieman laskenut.

Aliraportoinnin ongelmasta on puhuttu paljon Intian kohdalla, mutta valitettavasti Intia ei ollut mukana tutkimuksessa, koska sieltä ei saatu tarvittavia tietoja.

X