Tilhellä on hyvä viinapää – ”Tilhen maksa on suhteellisesti neljä kertaa suurempi kuin ihmisellä”
Mistä syystä pihlajanmarjoille persot marjalinnut törmäilevät taloihin? Pätevätkö tilhiin liitetyt kansanuskomukset?
Viime syksynä luonto tulvi pihlajamarjoja. Yleensä se tietää vilkasta marjalintutalvea. Pohjoisessa pesivä tilhi on tyypillinen vaelluslintu. Tilhellä tulee aika vaihtaa maisemaa vasta, kun ruoka on loppumassa.
Mitä myöhemmin tilhet saapuvat joukolla etelään, sitä parempi pihlajanmarjavuosi on kyseessä.
On toki luonnon laatima poikkeus, joka vahvistaa tämänkin säännön. Muhkeinkaan pihlajanmarjasato ei pidättele tilhiparvia pohjoisessa, jos niiden pesintä on epäonnistunut. Silloin vaellus jää joka tapauksessa vaisuksi.
Miksi tilhet törmäilevät taloihin?
Saapuvatpa tilhet koska tahansa etelään, varmaa on sosiaalisen median täyttyminen arvuutteluista, ovatko taloihin tömähtelevät linnut tuhdissa humalassa vai ikkunat väärissä paikoissa?
Aiheesta kirjoitetaanjoka talvi, ja niissä lintuasiantuntijoiden vakiovastaus painottuu jälkimmäiselle vaihtoehdolle. Nopealiikkeisten parvien pyrähtely ja säikähtely ovat kansanuskomusta eli känniä tieteellisempi selitys tilhien jokasyksyisille törmäilyille.
Niin laimealta selitykseltä kuin se kuulostaakin, metsän siimeksessä kesänsä viettäneet linnut eivät ole tottuneet ihmisten rakentamiin esteisiin.
Myös tiede on tässä tukena. Eihän tilhien hiprakkaa ole pystytty todistamaan tieteellisesti. Alkoholitutkija ja lintuharrastaja Kalervo Erikssonin 1980-luvulla Alkon laboratoriossa tekemissä laajoissa tutkimuksissa mitattiin tilhelle korkeimmillaan 0,016 promillen humala.
Samassa tutkimuksessa räkättirastaiden ja punatulkkujen veressä oli enemmän alkoholia.
Salaisuus piilee marjalintujen hyvässä viinapäässä. Tilhi on lajeista sopeutunein. Sen maksa polttaa alkoholia 3–7 kertaa nopeammin kuin muiden marjalintujen. Suhteellisesti tilhen maksa on neljä kertaa suurempi kuin ihmisellä.
Suojele tilhiä
Tilhien tissuttelusta on siis turha olla huolissaan. Enneminkin kannattaa ehkäistä ennalta raittiidenkin lintujen ikkunoihin lentelyä. Liimattavien haukkatarrojen ohella toinen toimiva ohje on laittaa pahimman turmaikkunan eteen näkyvä este, kuten kukka-amppeli, kynttilälyhty tai ikkunakoriste.
Kolmas epärealistinen vaihtoehto olisi tyytyä pihapuina keltamarjapihlajiin. Niihin tilhiparvi ei kokemusteni mukaan koske nokallakaan, eivätkä siksi kauan pihassa pyrähtele.
Jos kuitenkin vahinko käy, ja lintu törmää ikkunaa, se kannattaa nostaa toipumaan rauhallisen turvalliseen paikkaan.
Suuriin ikkunoihin on hyvä laittaa jotain eteen herättämään huomiota, jotta tilhet eivät lennä sitä päin. © Jere Malinen