Toukka-armeija oli tappaa Suomen suurlähettilään koiran Ateenassa – vaaralliset toukat ovat levinneet jo Ruotsiin!

Jaa artikkeliTilaa Seura
Terrieri Lunan kohtaloksi oli koitua myrkylliset Mäntykulkurinirkon toukat.
Mäntykulkurinirkon toukkien neulanterävät myrkkykarvat olivat koitua suomalaiskoira Lunan kohtaloksi Ateenassa. © Ester Pyykko
Mäntykulkurinirkon toukkien terävät myrkkykarvat kiinnittyvät kudoksiin ja aiheuttavat kuolion. Vaarallisen yöperhoslajin kantaa esiintyy jo Ruotsissa.

Letkassa kulkevat mäntykulkurinirkon toukat vammauttivat neulanterävillä myrkkykarvoillaan Luna-nimisen suomalaiskoiran Ateenassa. Koiran kieli meni kuolioon, ja lemmikki oli hengenvaarassa.

”Kieli leikattiin ja kirurgi valmisteli meitä jo siihen, että kuolion edetessä koko kieli joudutaan poistamaan. Siinä tapauksessa Luna olisi ollut armeliasta lopettaa”, koiran emäntä, Suomen Kreikan suurlähettilään Juha Pyykön puoliso Riitta Laakso kertoo.

Mahalaukkuun ja suolistoon päästessään toukkien myrkkykarvat voivat aiheuttaa kuolion myös koiran sisäelimiin.

”Siinä mielessä me selvisimme säikähdyksellä, että sisäelinvammoja Lunalle ei tullut. Se ei siis ilmeisesti niellyt toukkia, maisteli vain.”

Koiran epäiltiin ensin syöneen syövyttävää myrkkyä

Oireet alkoivat, kun helmikuisena iltana yorkshirenterrieri Luna alkoi oksennella ja ripuloida. Se myös roikotti häntäänsä ja näytti kurjalta. Riitta Laakso ei kuitenkaan arvannut, miten vakavasta asiasta on kyse ja päätti viedä koiran eläinlääkäriin tarvittaessa vasta aamulla.

Se oli virhe.

Mäntykulkurinirkon toukat ovat levinneet jo Gotlantiin. Toukat ovat vaarallisia ja myrkyllisiä.

© Jelena Koos

Eläinlääkäri epäili koiran syöneen syövyttävää myrkkyä, koska sen kieli oli kuoliossa. Se olisi pitänyt saada hoitoon välittömästi.

Perhe ja lääkäri olivat ymmällään myrkyn koostumuksesta, kunnes residenssin suomalainen puutarhuri Anita keksi, mistä on kyse.

Puutarhan männyissä oli ollut harvinaisen runsaasti hattaran näköisiä mäntykulkurinirkko-nimisen yöperhosen toukkien pesiä. Puutarhasta ne tuhottiin, mutta naapuritonteilla niitä vielä näkyi.

Helmi-huhtikuussa toukat lähtevät pesistä liikkeelle, hakeutuvat toistensa seuraan ja liittyvät pitkiksi letkoiksi.
Ne voivat kulkea satojen metrien matkoja useiden metrien mittaisina jonoina.

Toukkien ihoa peittävät neulanterävät poltinkarvat, joiden kärki on harppuunamainen. Väkäset tarttuvat kiinni eläinten tai ihmisten kudoksiin, kuten ihoon ja jopa keuhkoputkien limakalvoihin ja aiheuttavat allergisia reaktioita. Ne pystyvät myös läpäisemään kudokset.

”Vietämme Ateenassa ensimmäistä talveamme ja meitä oli varoitettu, että vuoden vaihteen jälkeen saamme kärsiä kuukausia kestävästä kovasta kutinasta. Niin kävikin. Toukkien karvoja lentelee ilmassa ja ne aiheuttavat hyttysenpiston kaltaisia punaisia, kutiavia näppylöitä. Mutta toukkien vaarallisuus koirille tuli kaikille yllätyksenä”, Riitta Laakso kertoo.

Onko Kreikan talousahdinko syynä nyt mäntykulkurinirkon toukkien tuhoihin?

Suomen Kreikan suurlähetystön residenssissä on ollut lemmikkejä ennenkin, mutta ilmeisesti vanhemmat koirat ovat osanneet varoa toukkia. Luna on vielä innokas pentu, puolitoistavuotias. Toukat puolustautuvat ampumalla ilmaan poltinkarvoja, mutta niitä irtoilee toukista suuria määriä myös itsekseen.

”Pesiä on täällä kaikkialla, missä on mäntyjä. Ateenan keskustassakin. Kävimme äskettäin Delfoin arkeologisella alueella ja sen parkkipaikan vieressä olevasta männystä laskimme  yhdeksäntoista pesää.”

Riitta Laakso kuuli paikallisilta myös huhun, että pesiä on tänä vuonna poikkeuksellisen paljon myös siksi, että niiden hävittämiseen myönnettyjä määrärahoja on karsittu Kreikan talousahdingon vuoksi.

Laakso on alkanut varoittaa muita alueella asuvia koiranomistajia vaarasta. Mutta kyse ei ole vain kreikkalaisesta tragediasta.

Myrkyllisiä toukkia jo Gotlannissa – kohta jo Suomessa?

Toukat ovat yleisiä kaikissa Välimeren maissa ja ne ovat levinneet myös Puolaan, Saksaan, Tanskaa ja Baltiaan. Niitä on jo Ruotsissakin. Gotlannissa toukkien massaesiintymät ovat aiheuttaneet vakavia terveyshaittoja ihmisille useana vuonna.

”Mäntykulkurinirkko on tietojeni mukaan pysynyt Ruotsissa melko hyvin Gotlannissa ja Öölannissa, jossa se on paikoin runsastunut. Ruotsin mantereen rannikolta on niukasti havaintoja eikä edes joka vuodelta, mutta lajilla on taipumusta vaeltaa”, kertoo Turun yliopiston eläinmuseon museomestari Anssi Teräs.

Mäntykulkurinirkon toukat ovat vaarallisia.

© Jelena Koos

Etelä-Euroopassa esiintyvä laji (Thaumetopoea pityocampa) on eri kuin Ruotsissa esiintyvä (Thaumetopoea pinivora), mutta lajit ovat hyvin lähellä toisiaan.

Onko vaaraa, että karvaiset ja myrkylliset toukka-armeijat valtaavat myös Suomen?

”Suomessa tätä yöperhoslajia ei vielä tunneta, mutta on sen leviäminen tännekin mahdollista. Ilmastonmuutos on saanut aikaan sen, että ennen korkeintaan Pohjois-Puolan korkeudella menestyneet lajit tulevat nyt Etelä-Suomessakin toimeen”, Anssi Teräs kertoo.

Suomesta on 2000-luvulla löydetty yli 150 uutta perhoslajia, joista suuri osa on eteläistä alkuperää.

”Ja tämän yöperhosen suosimia rannikon lähellä olevia kuivia, lämpimiä ja aurinkoisia mäntykankaita Suomessa kyllä riittää.”

Lämpö päättää toukkien tuoman piinan

Riitta Laakso ei ole laskenut Lunaa vapaasti pihalle tapahtuneen jälkeen.

”Luna on onneksi taas oma iloinen itsensä ja oppi syömään uudella tavalla, kielipuolena. Välillä vettä tosin roiskuu paljon lattialle, sillä kielen ohuet reunat jouduttiin leikkauksessa poistamaan”, Riitta Laakso sanoo.

Mutta milloin perheen piina loppuu ja Luna saa nauttia residenssin kukkuloilla sijaitsevasta puutarhasta?

”Minulle kerrottiin, että kunhan ilmat lämpenevät tarpeeksi, toukat kaivautuvat maahan ja niistä kuoriutuu yöperhosia.”

Suomen suurlähetystön residenssin puutarhuri Anita selvitti myös, mikä on toukkien elämän tarkoitus.

”Lepakot käyttävät niistä kuoriutuvia yöperhosia ravinnokseen. Joten jokin tehtävä heilläkin on tällä maapallolla. En syytä toukkaparkoja mistään”, Riitta Laakso kertoo.

 

Laakson sympatiaa toukkia kohtaan lisää myös tieto siitä, että toukat eivät ole järjen jättiläisiä.

Ranskalainen hyönteistutkija Jean-Henri Casimir Fabre (1823-1915) teki aikoinaan kokeen, jossa hän laittoi mäntykulkurinirkon toukkia vatiin ja yhdisti toukkaletkan etupään takapäähän. Vadin keskelle hän laittoi ruokaa.

Toukat eivät osanneet irrottautua toisistaan ja pyörivät letkassa ympyrää – viikon. Sitten ne alkoivat kuolla nälkään ja ylirasitukseen.

Pelastus eli ruoka olisi ollut niistä vain muutamien senttien päässä.

Katso video! Näin vaarallinen toukka-armeija liikkuu jonossa Nea Erithreassa Ateenassa:

Video: Ari Karhilahti

 

X