Linnunhaju hämää ja ehkäisee kettujen munavarkauksia – Supikoiran munajahtia hajutemppu ei estänyt
Metsästäjien hyväksi havaittu riistanhoitotemppu sai tieteen siunauksen.
Juvalainen Pekka Pärnänen suojasi metson munapesän onnistuneesti saippualla ja hajustetulla lippusiimalla. © Jere Malinen
Metsästäjät ovat vuosikymmeniä suojanneet kanalintujen pesiä hajustamalla niiden ympäristöä voimakkailla tuoksuilla, kuten saippualla. Se vaikeuttaa huomattavasti hajuaistinsa avulla pesiä etsivien petojen, kuten kettujen, munavarkauksia.
”Kettu saattaa kulkea läheltäkin pesää haistamatta sitä”, Juvalla muutama vuosi sitten metson munat onnistuneesti suojannut Pekka Pärnänen kertoo.
Nyt tämä tiedetään myös Turun yliopistossa. Etelä-Suomessa tehdyssä isossa maastokokeessa tutkijat levittivät osalla kosteikkoalueista kosteikkojen ympäristöön linnunhajua. Tämän hajuhämäyksen avulla selvitettiin, voiko maastossa runsaana esiintyvä linnun haju estää petoja löytämästä lintujen keinopesiä.
Toisilla alueilla tutkijat käyttivät pahoinvointia aiheuttavia munia pyrkimyksenä opettaa pedot uskomaan, etteivät lintujen munat ole syömäkelpoisia.
Kolmantena kohteena olivat suojaamattomat verrokkialueet, joilla tutkijat liikkuivat yhtä paljon kuin testialueilla.
Kuoriutuneet metson munat ovat merkki onnistuneesta pesinnästä. © Jere Malinen
Ketut tekivät vähemmän munavarkauksia – Supikoiralla hämäys ei mennyt läpi
Tutkimuksessa havaittiin, että varsinkin hajuhämäys vähensi merkittävästi keinopesien tuhoamista ketun osalta. Valitettavasti haitallisen vieraslajin, supikoiran, kohdalla samaa ei havaittu.
”Ehkä kettu käyttää enemmän hajuaistiaan linnunpesien etsimiseen, kun taas supikoira päätyy linnunpesille enemmän sattumalta alueella liikkuessaan”, pohtii erikoistutkija Vesa Selonen yliopiston tiedotteessa.
Pahoinvointia aiheuttavien munien osalta tulos oli samansuuntainen, mutta epävarmempi.
”Seuraavaksi olisi oleellista tutkia, johtaako tämä keinopesillä havaittu ilmiö myös oikeiden linnunpesien säästymiseen ja sitä kautta lintujen parempaan poikastuottoon”, toteaa Turun yliopiston ekologian professori Toni Laaksonen.
Hajuhämäys on menetelmänä melko uusi, mutta sitä on aiemmin testattu onnistuneesti Australiassa ja Uudessa-Seelannissa. Tutkimus on osa maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa Sotka-hanketta.
Lue myös: Talviunta nukkuvat karhu, mäyrä ja supikoira – Miten ne pärjäävät ääriolosuhteissa?