Tutkijat kaivoivat esiin ristiretkeläisten joukkohaudan ja saivat täydelliset näytteet yhdeksän eri henkilön jäänteistä

Jaa kaverilleTilaa Seura
Ristiretkeläiset
© Claude Doumet-Serhal
Yleisen käsityksen mukaan ristiretkillä ottivat yhteen itä ja länsi, mutta millaisia mahtoivat todelliset rajalinjat olla yli kaksisataa vuotta kestäneissä taisteluissa?

Ristiretket olivat keskiajalla käytyjä uskonsotia, joissa kristityt koettivat valloittaa Jerusalemin islaminuskoisilta takaisin. Yleisen käsityksen mukaan ristiretkillä ottivat yhteen itä ja länsi, mutta millaisia mahtoivat todelliset rajalinjat olla yli kaksisataa vuotta kestäneissä taisteluissa?

Tätä valottaa ensimmäinen geneettinen tutkimus ristiretkeläisten alkuperästä. Tutkijat kaivoivat esiin ristiretkeläisten joukkohaudan Sidonin kaupungissa Libanonissa, ja saivat täydelliset näytteet yhdeksän eri henkilön jäänteistä.

Näytteet paljastivat, että ristiretkeläisten etninen tausta oli yllättävän kirjava. Kuolleista kolme oli Länsi-Euroopasta, neljä Lähi-Idästä ja loput kaksi olivat sekoitus länsieurooppalaista ja lähi-idän perimää.

Tutkijat spekuloivat, että kaksi viimemainittua ovat luultavasti peräisin liitoista, joita ristiretkeläiset solmivat paikallisten kanssa.

Se, että haudasta löytyi Lähi-idästä polveutuvien henkilöiden jäänteitä on askarruttavaa.

Tutkijoiden mukaan sille voi olla kaksi selitystä. Joko molempien osapuolien kuolleet kuopattiin samaan hautaan tai sitten osa Lähi-idän asukkaista taisteli kristittyjen rinnalla muslimeja vastaan.

Vaikka ristiretkeläiset lisääntyivät paikallisten kanssa, heidän geneettinen panoksensa väestötasolla on niin vähäinen, ettei siitä näy merkkejä libanonilaisten genomissa.

X