Tutkijat selvittivät mysteerin: Yöperhoset ovat keksineet näkymättömyysviitan

Jaa kaverilleTilaa Seura
Yöperhoset omaavat näkymättömyysviitan, jonka suojissa lepakon on vaikea havaita niitä.
Yöperhoset omaavat näkymättömyysviitan, jonka suojissa lepakon on vaikea havaita niitä. © Thomas R. Neil
Kuuroilla yöperhosilla on äänieriste, joka imee lepakon kaikuluotauksen äänet.

Yöperhosilla ei ole lennollaan suurempaa vihollista kuin lepakko. Lepakoiden ja perhosten asevarustelu on kestänyt jo 65 miljoonaa vuotta, mutta yhä siitä löytyy uutta opittavaa.

Tuorein löytö on eräiden kehrääjien ”näkymättömyysviitta”, jonka suojissa lepakon on vaikea havaita niitä.

Yöperhoset pärjäävät korvansa avulla

Yöperhosten tavallisin strategia lepakon kaikuluotausta vastaan on ollut korva. Kun perhonen kuulee lepakon kaikuluotauksen äänen, se alkaa mutkitella tai pudottautuu maahan, ja hyvässä lykyssä se selviää lepakon hampaista.

Kaikilla yöperhosilla ei kuitenkaan ole korvaa. Silti ne elävät runsaslukuisina lepakoita vilsevillä seuduilla, eli lepakot eivät näytä syövän niitä sen enempää kuin muitakaan perhosia. Tutkijoita on pitkään askarruttanut, millä tavalla nämä perhoset välttävät lepakoiden saalistusstrategian.

Selvisikö selviytymisen salaisuus?

Nyt Bristolin yliopiston tutkijat ovat luultavasti selvittäneet salaisuuden. He tutkivat kahta korvatonta lajia riikinkukkokehrääjien heimosta ja kiinnittivät  huomionsa niiden keskiruumiin karvoitukseen.

Karvoitus nimittäin muistutti äänieristeiden kuituja. Tutkijat testasivat toimiiko karvoitus perhosen äänieristeenä, eli imeekö se osan lepakon äänistä itseensä. Jos näin on, perhosesta lepakkoon kimpoavat äänet vaimenisivat ja lepakon olisi vaikeampi kuulla niitä.

Yöperhoset saavat suojan äänieristävästä karvoituksesta

Tulokset osoittivat, että tutkijat olivat osuneet oikeaan. Karvoitus imi itseensä jopa 85 prosenttia perhoseen osuvista ääniaalloista. Se tarkoitti, että lepakon oli oltava lähempänä perhosta ylipäänsä havaitakseen sen.

Jos karvoitus ajeltiin pois, perhosen riski joutua lepakon saaliiksi lisääntyi lähes 40 prosenttia. Karvoituksella oli siis huomattava merkitys perhosen eloonjäämisen kannalta.

Tutkijat eivät tiedä, onko äänieristävä karvoitus syntynyt alunperin tarpeesta suojautua lepakoilta vai onko se sattumaa, mutta ainakin se toimii perhosen suojaksi.

Lue myös: Lepakot ovat yöaktiivisia hyönteissyöjiä – Horrostavien siivekkäiden häirintä voi koitua niiden kohtaloksi

Vesisiippa

Vesisiippa on yksi Suomen yleisimmistä lepakkolajeista. © Pekka Koskinen / vastavalo

X