Tutkijoiden pysäyttävä havainto: ihmiskunta tyhmistyy – mutta se johtuu?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Esimerkkeinä ihmisten viimeaikaisesta tyhmistymisestä voisi pitää populististen liikkeiden suosiota, Britannian EU-eroa, Donald Trump -ilmiötä, valemedioita tai vaikkapa nettikeskustelujen tasoa ja tieteellisten faktojen sivuuttamista. © Jussi Jääskeläinen
Uusiseelantilainen tutkija James Flynn kertoi jo vuonna 2014 ennustaneensa, että merkkejä ÄO- eli älykkyysosamäärätestien tulosten hiipumisesta on ollut odotettavissa.

Mikael Jungner kirjoitti taannoin Facebookissa, että ihmiskunnan ongelmat johtuvat suureksi osaksi siitä, että vähemmistö ihmisistä on avarakatseisia älykköjä.

”Kun asiat menevät pieleen, kyse on usein siitä, että karismaattinen hahmo saa tuon hitaammalla käyvän enemmistön innostumaan jostain älyttömästä”, Jungner kirjoitti.

”Uskomaan että faktoilla ei ole väliä, että älymystö kusettaa kansaa ja että on täysin ok olla tyhmä ja tietämätön.”

Kun kollektiivinen tyhmyys ylittää tietyt mitat, sitä on Jungnerin mukaan enää vaikea pysäyttää.

Esimerkkeinä ihmisten viimeaikaisesta tyhmistymisestä voisi pitää populististen liikkeiden suosiota, Britannian EU-eroa, Donald Trump -ilmiötä, valemedioita tai vaikkapa nettikeskustelujen tasoa ja tieteellisten faktojen sivuuttamista.

Näyttää siltä, että tyhmyyden valta vyöryy vääjäämättä keskuuteemme.

Älyn alamäki

Havainto ihmisten tyhmistymisestä saa tukea tutkimuksesta, sillä uusiseelantilainen James Flynn kertoi jo vuonna 2014 ennustaneensa, että merkkejä ÄO- eli älykkyysosamäärätestien tulosten hiipumisesta on ollut odotettavissa.

Flynnin mukaan on nimetty kuuluisa Flynnin ilmiö. Se tarkoittaa pitkän aikavälin kehitystä, jossa ÄO-tulosten keskiarvo nousee. Esimerkiksi Yhdysvalloissa keskimääräinen ÄO nousi vuosina 1932–1978 kolme pistettä jokaista vuosikymmentä kohti.

Ensimmäinen merkintä päinvastaisesta eli älykkyysosamäärän notkahduksesta tehtiin Norjassa vuonna 2004. Tämän jälkeen samanlaisia havaintoja on tehty muissa korkeasti kehittyneissä maissa, kuten Itävallassa, Tanskassa, Iso-Britanniassa ja Ruotsissa.

Flynnin Intelligence-lehdessä julkaistu tutkimus kertoo, että älykkyysosamäärä on kääntynyt selvään laskuun myös Suomessa, Norjassa ja Tanskassa. Muutos ei ole vielä huima, mutta mikäli tahti säilyy samana, seuraavan 30 vuoden aikana suomalaisten älykkyysosamäärä laskee 7,49 pistettä, norjalaisten 6,50 pistettä ja tanskalaisten 6,48 pistettä.

Flynnin mukaan on selvää, että kaikissa skandinaavisissa maissa trendi on ollut laskeva vuoden 1995 jälkeen. Yleisemmin ilmiö näyttää pesiytyneen nimenomaan länsimaisiin kehittyneisiin yhteiskuntiin.

Eräs selitys älylliselle notkahdukselle on se, että korkeakoulutetut ihmiset saavat keskimääräistä vähemmän lapsia. Tällaisia tuloksia paljastui islantilaistutkimuksesta, joka julkaistiin Proceedings of the National Academy of Sciences -lehdessä kesällä 2016.

Tutkimuksen mukaan on havaittavissa sellaisia geneettisiä muutoksia, jotka kertovat alenevasta halusta opiskella ja kouluttautua.

Vai olisiko selitys aleneviin tuloksiin testeihin osallistuneitten iässä? Lontoon Kings Collegen professorin Robin Morriksen johtama tutkimusryhmä on nimittäin tehnyt havainnon, että älykkyysosamäärätesteissä yli 60-vuotiaiden osallistujien määrä on kasvanut.

Ihmisen työmuistin tiedetään heikentyvän iän myötä. Työmuistia ihminen käyttää järkeillessään, ja se toimii päätösten perustana.

Lyhytkestoinen muisti säilyy yleensä kunnossa pidempään. Lyhytkestoisen muistin tietoja ihminen ei prosessoi – hän ainoastaan poimii ja toistaa sen.

Lyhytkestoista muistia mittaavissa testeissä tulokset ovat parantuneet Flynnin ilmiön mukaisesti, mutta työmuistia mittaavissa tutkimuksissa suunta on ollut alaspäin.

Koska työmuistiin perustuva järkeily on iän myötä vaivalloisempaa, saattaa näin ollen yli 60-vuotiaiden kasvanut määrä ÄO-testeissä osittain selittää ÄO-tulosten keskimääräistä heikkenemistä.

Tietokoneen syy?

©JUSSI JÄÄSKELÄINEN

Memory-lehdessä toissa vuonna julkaistussa raportissa tutkijat kirjoittivat: ”Internet on ottamassa yliotteen ihmisten muistista ja ajattelusta. Ihmisten hakiessa tietoa jatkuvalla syötöllä verkosta, sitä vähemmän he luottavat omiin aivoihinsa edes yksinkertaisissa asioissa.”

Ovatko siis tietokoneet syypäitä siihen, että nykyihminen tyhmistyy?

Muistin heikentymiseen saattaa vaikuttaa oleellisesti se, että laajoja tietomassoja käsittelevät tekniset välineet, kertoo erikoistutkija Eeva K. Kallio Jyväskylän yliopistosta.

Hän tähdentää, että uusi teknologia antaa tilaa hyvässä ja pahassa ihmisen sisäiseen työskentelyyn tai sen puutteeseen. Kun teknologia hoitaa erittäin suurten tietomassojen käsittelyn, meillä on enemmän aikaa keskittyä sisäiseen maailmaamme, itsemme kehittämiseen, sosiaalisiin suhteisiin ja kulttuuriin.

”Pahimmillaan teknologia ohjaa mustavalkoiseen ajatteluun. Se luo kasvuympäristöä kritiikittömään asioiden uskomiseen, riippuvuuteen ulkoisesta ja ulkoapäin ohjautuvuuteen. Kaikki nämä ovat propagandan kasvualustoja”, Kallio kertoo.

”Jotkut neuropsykologit ovat olleet huolissaan siitä, että aivomme eivät tällä hetkellä kestä teknologian kanssa työskentelyä – useita eri laitteita, tempovaa sinne-tänne-mentaliteettia. Tämä voi vaikuttaa myös tarkkaavaisuuden heikkenemiseen.”

Sivistyksen matalalento

Viestinnälle on nykyään leimallista, että se tiivistää sanottavansa lyhyiksi iskulauseiksi ja samalla on tarve tuottaa jatkuvasti jotain kiinnostavaa. Tämä ei tue syvällistä asioihin paneutumista, huomauttaa Helsingin yliopiston sosiaalietiikan professori Jaana Hallanmaa.

”Koska ratkaisut halutaan löytää nopeasti, ei ole aikaa, tilaa eikä kärsivällisyyttä paneutua vaikeisiin ja mutkikkaisiin asioihin.”

Pintailmiöt, joista voidaan saada jokin hätkähdyttävä tai kuohuttava uutinen, syrjäyttävät ilmiöt, joissa muutos tapahtuu hitaasti ja huomaamatta.

”Tämä uutisvirtaa ja tiedonvälitystä koskeva kehitys on osa globaaliin kapitalismiin kuuluvaa muutosta, jossa asioita arvotetaan usein ainoastaan sen mukaan, millaisia taloudellisia arvoja niihin voidaan liittää”, Hallanmaa esittää.

Näin ollen myös median täytyy kertoa ihmisille sitä, mitä nämä tahtovat kuulla, nähdä ja kokea. Median kriittinen tehtävä voi tulla toisarvoiseksi.

Kaikuja menneisyydestä

Tyhmyyden kukoistus nivoutuu vahvasti sivistyskulttuurin halveksuntaan. Jaana Hallanmaan mukaan sivistys yhdistetään nykyisin hyväosaisten itsetyytyväiseen elitismiin, joka ajatellaan monien ongelmien syyksi.

Sivistystaso ei silti sinällään suojaa tuhon voimia vastaan. Esimerkiksi natsien valtaannousu 1930-luvun Saksassa ei olisi ollut mahdollista ilman älymystön tukea. Aikansa ”avarakatseisimmat” älyköt omaksuivat fasistisia ja rasistisia ajatuksia.

Nykymaailma ei tästä eroa.

Kuten MustRead-digimedian sisältöjohtaja Heikki Pursiainen kirjoitti taannoin blogissaan: ”Jokainen sosiaalista mediaa seuraava tietää, että myös Suomi on pullollaan hyvin koulutettuja epämiellyttävien ajatusten kannattajia.”

Oppimisen tulos

Lopulta se, miten älymme raksuttaa, on paljossa määrin riippuvainen siitä, mitä opimme.

”Yksinkertaisesti me opimme sen, mitä meille opetetaan. Olemme aina jossakin määrin opetetun tulos. Kulttuurin ja yhteiskuntamme arvot ovat sitä, mihin suuntaan yksilöitä koulutetaan”, Kallio toteaa.

Suomessa esimerkiksi matematiikan painottaminen yliopistoon haettaessa viestii Kallion mukaan siitä, että yhteiskuntaamme ollaan viemässä suuntaan, jossa looginen, oikea-väärä-tyyppinen ajattelu ja toimintatapa saavat yliotteen.

”Se on edellytys teknologiselle kasvulle, josta Suomi ei halua tipahtaa pois. Emme voi tietää mitä muuta tekniseen kehitykseen tulee kuulumaan tulevaisuudessa, mutta minusta näyttää siltä, että tällaisenaan se pahimmillaan kapeuttaa ajattelua.”

Typeryys on universaali ominaisuus, eikä koulutus poista sitä, muistuttaa Jaana Hallanmaa.

”Kriittinen ajattelu on vaativaa ja epämukavaa. On helpompi etsiä yksinkertaisia vastauksia, joita kansallis-populistiset liikkeet tarjoavat monimutkaisiin, vaikeisiin kysymyksiin.”

Typeryys ja julmuus kumpuavat Hallanmaan mukana pelosta, ja niitä ruokkii asenne, että ”elämä on nollasummapeli, jossa ei ole yhteisiä etuja, vaan muiden menestys on minun häviöni”.

”Asenteeseen kuuluu, että erilaisuutta pidetään uhkana omille käsityksille ja elämänmuodolle. Eristäydytään, luodaan viholliskuvia ja heijastetaan paha muihin.”

Tyhmenemisen torjuminen edellyttää ennen muuta rehelliseen ja kriittiseen keskusteluun suostumista, omien ajatusten ja lähtökohtien arvioimista.

Mutta se vaati myös myönteisten ratkaisujen etsimistä yhdessä muiden kanssa.

Lue myös:

Jari Tervo: Rasistien tyhmyys on todiste siitä, että suomalainen geeniperimä kaipaa pikaista rikastamista

Kauhua kylvävä valehtelijanarsisti on rynnännyt maailman johtoon!

X