Tutkimus: Älä yritä hämätä – Koirat tunnistavat ihmisen tarkoituksellisen ja tahattoman toiminnan erot
Mikäli koirat tosiaan pystyvät tunnistamaan tarkoituksen ihmisen toiminnan takana, herää kysymys, kuinka syvällisesti ne ymmärtävät, että ihmisellä on omat ajatukset ja tunteet.
Tuore tutkimus antaa lisätietoa koirien psyykkisistä kyvyistä.
Uuden saksalaistutkimuksen mukaan koirat saattavat ymmärtää eron ihmisen tarkoituksellisen ja tahattoman toiminnan välillä.
Monet koiranomistajat uskovat lemmikkiensä ymmärtävän ihmisen ilmeistä, eleistä ja äänistä, mitä omistajat touhuavat ja mitä seuraavaksi tapahtuu. Tutkijat ovat löytäneet uusia merkkejä siitä, että koirat osaavat erottaa, milloin ihminen tekee jotain tahallaan ja milloin vahingossa, uutisoi Guardian-lehti.
Mielen teoria on kehityspsykologian käsite, joka tarkoittaa yksilön saavuttamaa ymmärrystä siitä, että muillakin ihmisillä on oma tietoisuus, omat ajatukset ja tunteet. Tutkijat ovat pohtineet, onko eläimillä tätä samaa kykyä. Tuoreen tutkimuksen tulokset vihjaavat, että eläimillä voisi olla ainakin joitain tähän viittaavia kykyjä.
”Tutkimuksemme osoittaa, että koirilla voi olla ainakin yksi mielen teorian osa-alue, eli kyky erottaa tahallinen ja tahaton toiminta”, tutkijat Britta Schünemann ja Judith Keller sanovat.
Samanlainen kyky on havaittu myös simpansseilla, harmaapapukaijoilla ja hevosilla.
Koirat erottivat tarkoituksellisen ja tahattoman toiminnan
Aiemmin on havaittu, että koirat osaavat tarkkailla ihmisten tekemisiä. Monet koirat esimerkiksi tietävät, että kun ihminen ottaa hihnan käteen, pian pääsee lenkille. On kuitenkin ollut epäselvää, ymmärtääkö koira tosiaan ihmisen aikeen vai onko se vain ehdollistunut tietyille äänille ja liikkeille.
Asiaa tutkittiin yksinkertaisella kokeella. Koira ja ihminen asettuivat verhon molemmin puolin, minkä jälkeen ihminen yrittää ojentaa verhossa olevan reiän kautta nameja koiralle.
Koiria testattiin kolmenlaisessa tilanteessa, jotta niiden käytöstä voitiin vertailla. Ensin koiralle yritetään antaa namia, mutta se putoaa ihmisen puolelle verhoa, minkä jälkeen ihminen sanoo ”oho.”
Toisessa tilanteessa namia yritetään antaa, mutta reikä on tukittu.
Kolmannessa namia ollaan antamassa, mutta viime hetkellä käsi vedetään pois ja sanotaan ”ha ha!”
”Kokeen idea on, että kaikissa kolmessa tilanteessa koira jää ilman namia, mutta eri syistä. Ero tilanteissa on, jääkö koira vaille herkkua tarkoituksella vai vahingossa”, sanoo yksi tutkijoista, Juliane Bräuer.
Kolmannessa tapauksessa, jossa koiralta vietiin herkku tarkoituksellisesti, kokeeseen osallistuneet 51 koiraa käyttäytyivät eri tavalla kuin kahdessa ensimmäisessä tilanteessa.
Ne odottivat keskimäärin pidempään, ennen kuin lähtivät kiertämään verhoa. Suuremmalla todennäköisyydellä ne myös lopettivat hännän heilutuksen ja kävivät istumaan tai makaamaan.
”Tulokset osoittavat, että koira pystyy tekemään eron tarkoituksellisen toiminnan ja vahingon välillä”, tutkijat sanovat.
Koirat jäivät odottelemaan herkkuja silloin, kun ihminen vaikutti tarkoituksellisesti pitävän namia itsellään. © istock
Tutkimustulokset eivät ole täysin vedenpitäviä
Tutkijat kuitenkin myöntävät, että tutkimus ei todista vielä täysin, että koirilla olisi mielen teoriaa. Koirien toimintaan voi vaikuttaa se, että ne ovat asuneet ihmisten kanssa ja oppineet tunnistamaan esimerkiksi näitä ”oho” ja ”ha ha” -huudahduksia.
”Se, että eläin pystyy tunnistamaan tarkoituksellisen toiminnan, antaa suuren selviytymistä edistävän hyödyn jo pelkästään oman lajin sisällä. Kyvyn levittäminen toiseen lajiin, vaikkakin sellaiseen, jonka kanssa elää rinnakkain, on vielä mielenkiintoisempaa”, sanoo Edinburghin yliopiston filosofian lehtori Suilin Lavelle, joka ei ollut tutkimuksessa mukana.
Tutkijat eivät ole täysin yksimielisiä siitä, kuinka syvällisesti toisen elollisen psykologiaa pitää kyetä arvioimaan, että voidaan puhua mielen teoriasta.