Kukaan ei ole saita syntyjään, vaan anteliaisuus on tarttuvaa – Tämän todistaa nyt tutkimuskin!

Anteliaisuus on ihmisen ominaisuus ja toiset vain ovat anteliaampia kuin toiset. Näin moni ajattelee, mutta tuore tutkimus tulee toisiin johtopäätöksiin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Anteliaisuus on ihmisen ominaisuus ja toiset vain ovat anteliaampia kuin toiset. Näin moni ajattelee, mutta tuore tutkimus tulee toisiin johtopäätöksiin.
(Päivitetty: )
Teksti: Jani Kaaro

Tutkimuksen mukaan anteliaisuus on tarttuvaa kuten haukotus, joten ympäristön yleinen anteliaisuus tekee yksilöistäkin anteliaampia.

Arvostetussa Current Biology -sarjassa julkaistu tutkimus selvitti anteliaisuuden olemusta Tansanian Hadza-heimon jäsenillä. Hadzat ovat metsästäjä-keräilijöitä, jotka elävät pienissä noin 30 hengen ryhmissä ja viettävät liikkuvaa elämää.

Hadzoilla ei ole erityistä hierarkiaa ja konfliktit ratkaistaan usein siten, että kahnausta aiheuttava henkilö tai henkilöt muuttavat asumaan toiseen ryhmään.

Jakamispeli selvitti tavan toimia

Pennsylvanian yliopiston tutkimuksessa oli mukana useita eri Hadza-ryhmiä, joita kannustettiin pelaamaan eräänlaista jakamispeliä.

Kullekin ryhmän jäsenelle annettiin hunajatikku – erittäin arvostettu tuote hadzojen parissa – jolle he saattoivat tehdä kaksi asiaa:
a) Pitää itsellään tai b) Laittaa yhteiseen pottiin, josta jaettiin kaikille sama määrä hunajatikkuja.

Jälkimmäistä vaihtoehtoa kannustettiin siten, että tutkijat lupasivat laittaa yhteiseen pottiin kolme ylimääräistä hunajatikkua jokaista sinne laitettua hunajatikkua kohden.

Anteliaisuus ja kitsaus ei ole pysyvä ominaisuus

Tutkijat pelasivat tätä peliä usean Hadza-ryhmän kanssa neljän vuoden ajan ja aineisto tuotti suuren yllätyksen. Ihmisten anteliaisuus tai kitsaus ei nimittäin vaikuttanut olevan mikään pysyvä ominaisuus, vaan vaihteli vuodesta toiseen, ja voimakkaimmin sitä ennusti ympäristön anteliaisuus.

Toisin sanoen, mitä avokätisemmin hunajatikkuja vaihdettiin ympäristössä, sitä anteliaammiksi yksittäiset ihmiset muuttuivat. Jos yhtenä vuonna antelias ihminen seuraavana vuonna oli kitsaammassa ympäristössä, hän muuttui itsekin kitsaammaksi – ja toisinpäin.

Oma käytös voi ruokkia anteliaisuutta

Tutkimusta voi tulkita myös siten, että yksilöt voivat vaikuttaa ympäristöön omalla käyttäytymisellään. Olemalla antelias, voi tehdä muutkin ihmiset anteliaammiksi; pitämällä kaiken aina itsellään, saa samaa kohtelua muiltakin.

X