Tutkimus: Koiran ja ihmisen yhteinen historia alkoikin jo tuhansia vuosia sitten
Tuoreen tutkimuksen mukaan koirasta tuli ihmisen lemmikki vähintään 7 000 vuotta sitten.
Koira on ollut ihmisen paras ystävä jo kauan, vahvistaa tuore tutkimus.
Koiran ja ihmisen yhteinen historia alkoi jo tuhansia vuosia sitteni. Asia sai jälleen vahvistusta DNA-tutkimuksen avulla, kertoo Science-lehti. Aiemman tutkimuksen mukaan koira kesyyntyi sudesta ainakin 15 000 vuotta sitten, mutta ihmisen ja koiran ystävyyden tarkka alku on säilynyt arvoituksena.
Nyt tutkijat ovat onnistuneet täyttämään joitakin aukkoja pitkän kumppanuuden ajalta.
Perintöainekset tutkimuksen kohteena
Tuoreessa tutkimuksessa verrattiin koiran ja ihmisen genomia eli perintöaineksia. Tutkimuksessa löydettiin vahva yhteys koiran ja eläimen välillä. Esimerkiksi 5 000 vuotta sitten Ruotsissa eläneiden maanviljelijöiden ja heidän koiriensa perimästä löytyi jälkiä Lähi-idästä.
Tutkijoiden mukaan tämä viittaa siihen, että koirat ovat kulkeneet ihmisten matkassa maanviljelykulttuurin levitessä ympäri mannerta. Koirien ja ihmisten historia on siis kestänyt paljon kauemmin kuin on ajateltukaan.
Toisaalta 7 000 vuotta sitten Saksassa eläneet ihmiset olivat lähtöisin Lähi-idästä, mutta heidän kanssaan asuvien koirien perimä johti Siperiaan ja Eurooppaan. Tutkimuksen mukaan tämä viittaa siihen, että monet ensimmäisistä Eurooppaan muuttaneista ottivat paikallisia koiria lemmikeikseen sopeutuakseen paremmin uuteen ympäristöönsä.
Koiran ja ihmisen kumppanuus on kestänyt siis ainakin 7 000 vuotta. Tutkimusta kritisoidaan siitä, että koiran mahdollista historiaa Kaakkois-Aasiassa ei otettu mukaan tutkimukseen.
Koira kesyyntyi sudesta tuhansia vuosia sitten. Tarkka ajankohta on yhä arvoitus. © ISTOCK
Koiran kesyyntyminen yhä arvoitus
Koiran ja ihmisen suhde on kiinnostanut tutkijoita ennenkin. Vuonna 2016 tehdyn tutkimuksen lopputuloksena oli, että koirat ovat kesyyntyneet kahdesti, kerran Aasiassa ja kerran Euroopassa tai Lähi-Idässä. Tutkimusta arvosteltiin kuitenkin riittämättömistä todisteista.
Viime vuosina on löydetty merkkejä siitä, että koiria oli Amerikan mantereella jo 10 000 vuotta sitten, mutta niistä ei ole jäänyt geneettistä jälkeä. Joidenkin tutkimusten mukaan koiria olisi elänyt myös Siperiassa. Vuosikymmenten tutkimuksista huolimatta tutkijat eivät ole onnistuneet selvittämään, mikä sai koiran kesyyntymään.
DNA-tutkimus paljasti yllättäen, että koiran sukujuuret olivat jakautuneet jo 11 000 vuotta sitten. Tuolloin koiria eli Lähi-Idässä, Pohjois-Euroopassa, Siperiassa, Uudessa Guineassa ja Amerikoissa. Tutkijoiden mukaan tämä on merkki siitä, että koira on kesyyntynyt sudesta jo paljon aiemmin.
Varhaisimmat arkeologiset todisteet koiran jäännöksistä juontavat juurensa 15 000 tai jopa 16 000 vuoden päähän. Nämä Saksasta löydetyt jäännökset vahvistavat tutkijoiden mukaan väitteen.
Osassa nykykoirista, esimerkiksi chihuahuassa ja huskyssa, on yhä varhaisimpien koiralajien DNA-perimää. Toisaalta kun tutkijat vertasit koiran DNA:ta varhaisen koiran sekä nykysuden DNA:han, selvisi, että kesyyntymisen jälkeen koiran perimään ei ole sekoittunutta suden DNA:ta, vaan päinvastoin suden perimässä näkyi jälkiä kesyyntyneestä sukulaislajista.
Koiran ja suden perintöainesten tutkimukset jatkuvat yhä.
Lue myös: Tutkimus paljasti suden yllättävän piirteen – Sudenpentu noutaa kepin kuin koira