Tutkimus: Leikkauspotilaiden veritulppariski kasvaa huomattavasti koronavirustaudin sairastaneilla – Riski voi olla jopa 90 prosenttia

Veritulppariski voi kasvaa jopa 90 prosenttia leikkauspotilailla, jotka ovat sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin. Veritulppa puolestaan nostaa kuoleman riskin viisinkertaiseksi.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tietää potilaan veritulpalle altistavista riskitekijöistä, jotta sitä voidaan ehkäistä.

Veritulppariski voi kasvaa jopa 90 prosenttia leikkauspotilailla, jotka ovat sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin. Veritulppa puolestaan nostaa kuoleman riskin viisinkertaiseksi.
Teksti:
Kiia Heikkilä

Laskimotukoksen eli veritulpan todennäköisyys kasvaa varsinkin luu- ja tukielinleikkausten, vatsan sekä lantiopohjan alueen leikkausten ja syöpäleikkausten jälkeen. Veritulpan on arvioitu olevan tärkein estettävissä olevan kuolinsyy sairaalaan joutuneilla potilailla.

Birminghamin yliopiston johtama monikansallinen tutkimus osoitti, että tämä leikkausta seuraava veritulppariski kasvaa merkittävästi potilailla, jotka sairastavat tai ovat sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin viimeisen puolen vuoden aikana.

“Leikkaus aiheuttaa jo itsessään riskin tukoksille, koska haavat, makaaminen ja leikkauksen aiheuttama tulehdus lisäävät veren hyytymistä. Myös koronavirustaudilla tiedetään olevan tukoksia lisäävä vaikutus. Tässä tutkimuksessa havaitsimme taudin ja leikkauksen yhdistelmän lisäävän huomattavasti tukosten riskiä ja siten leikkauskuolleisuutta”, sanoo tutkimuksen Suomen maajohtaja, professori Joonas Kauppila Oulun yliopistosta.

Jopa 90 prosenttia korkeampi veritulppariski

Tutkimuksessa vakioitiin ikä ja muut riskitekijät. Leikkauspotilailla, jotka olivat sairastuneet koronaviruksen aiheuttamaan tautiin viikkoa ennen tai pian leikkauksen jälkeen, oli 50 prosenttia korkeampi riski saada veritulppa.

Suurimmaksi veritulppariski kasvoi niillä potilailla, jotka olivat sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin 1–6 viikkoa ennen leikkausta. Heillä riski oli 90 prosenttia korkeampi, kuin niillä, jotka eivät olleet sairastaneet koronavirustautia.

Myös niillä, jotka olivat sairastaneet yli kuusi viikkoa, mutta alle puoli vuotta ennen leikkausta, veritulppariski kasvoi 70 prosenttia.

Koronavirustartunta oireilee ihmisillä vaihtelevasti. Tutkimus ei pystynyt kattavasti selvittämään, kuinka paljon sairastetun koronavirustaudin vakavuus on vaikuttanut veritulppariskiin leikkauksen jälkeen.

Luultavasti sekä sairastetun koronavirustaudin vakavuus, että leikkaushetken oireet vaikuttavat leikkauksen tukosriskiin”, Joonas Kauppila sanoo.

”Muissa tutkimuksissa on todettu, että taudin vakavuus ja tukokset ovat keskenään yhteydessä koronavirustaudin vuoksi sairaalaan joutuneilla potilailla”, hän jatkaa.

veritulppariski

Tutkimusta johti Suomessa professori Joonas Kauppila Oulun yliopistosta ja Oulun yliopistollisesta sairaalasta © Oulun yliopisto / Seija Leskelä

Lisätutkimusta kaivataan

Tutkimukseen osallistui 128 013 leikkauspotilasta 1 630 eri sairaalasta.

”Tutkimuksen perusteella meidän kannattaisi harkita tukoksia estävää verenohennuslääkitystä kaikilla koronavirusinfektion sairastaneilla matalan vuotoriskin potilailla leikkauksen jälkeen. Korkean tukosriskin leikkausten osalta tavallista isompi annos verenohennuslääkettä voi myös olla perusteltu, etenkin jos tauti on aivan hiljattain sairastettu”, Kauppila sanoo.

Tutkimuksessa oli yksi tärkeä heikkous: tietojen keruuhetkellä, loppusyksystä 2020, maailmalla ei ollut vielä riittävästi tietoa tukoksia estävän lääkityksen tärkeydestä koronavirusinfektiota sairastavilla potilailla. Verenohennuslääkkeitä ei käytetty kaikkialla systemaattisesti. Tämän vuoksi tutkijat toteavat, että koronavirustautiin liittyvien tukosten estosta leikkauspotilailla tarvitaan lisätutkimuksia.

Kauppilan mukaan tarkempi tutkimus kertoisi, mikä on riittävä lääkitys tukosten estolle ja ketkä hyötyvät verenohennuslääkkeistä eniten.

X