Tutkimus: Lihankäsittely turruttaa inhon ja empatian eläimiä kohtaan

Pieni possu pitkine sllmäripsineen herättää empatiaa. Sama possu vatsa avattuna ja sisäelimet levällään herättää inhoa. Brittitutkijat selvittivät, miten lihankäsittely muuttaa ihmisen käsitystä eläimistä.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Tutkimuksen mukaan ihmisten empatiakyky vähenee, kun lihankäsittely tulee tutuksi.

Pieni possu pitkine sllmäripsineen herättää empatiaa. Sama possu vatsa avattuna ja sisäelimet levällään herättää inhoa. Brittitutkijat selvittivät, miten lihankäsittely muuttaa ihmisen käsitystä eläimistä.
Teksti: Jani Kaaro

Lihankäsittely työnä vaimentaa sekä inhon että empatian tunteita osoittaa tuore brittitutkimus. Lancasterin yliopiston tutkimukseen rekrytoitiin puolensataa teurastajaa ja delin työntekijää, jotka käsittelivät lihaa ammatikseen.

Lisäksi mukana oli noin sata muuta ihmistä, joiden työllä ei ollut mitään tekemistä lihankäsittelyn kanssa. Heille näytettiin kuvia siasta, lehmästä ja kalasta lihankäsittelyn kolmessa eri vaiheessa: elävänä, teurastettuna ja valmiina tuotteena.

Vapaaehtoiset merkitsivät kunkin kuvan kohdalla paljonko he tunsivat empatiaa tai inhoa kuvaa kohtaan, ja missä määrin kuva, esimerkiksi kyljys, toi heidän mieleensä eläimen, josta se oli leikattu.

Lihankäsittelijät eivät ajatelleet eläintä yhtä paljon kuin verrokit

Tulokset osoittivat selvän eron ammattimaisten lihankäsittelijöiden sekä verrokkien välillä. Lihaa työkseen käsittelevät tunsivat vähemmän empatiaa eläimiä kohtaan ja vähemmän inhoa lihan käsittelyä kohtaan kuin verrokit.

Lihankäsittelijät eivät myöskään ajatelleet yhtä paljon eläintä, josta liha oli otettu ja heillä oli muita enemmän perusteluja lihan syömiselle.

Lihankäsittely muuttaa ihmisen ajattelua eläimistä.

Lihankäsittely muuttaa ihmisen ajattelua eläimistä. © Lancaster University

Lihankäsittely vähensi empatiaa eläimiä kohtaan

Tulokset osoittivat myös sen, että mitä kauemmin teurastaja tai deli-työntekijä oli ollut ammatissaan, sitä vähemmän hän tunsi empatiaa eläimiä kohtaan ja vähemmän myöskin inhoa lihankäsittelyä kohtaan.

Tutkijoiden mukaan tämä psykologinen turtumus iski noin kahden vuoden työkokemuksen jälkeen.

Tutkimuksen johtajan, tohtori Jared Piazzan mukaan psykologinen turtumus on keino sopeutua työn vaatimuksiin. Jos päivittäinen työ on lihan leikkaamista ja lihan käsittelyä, ei voi koko ajan ajatella eläinten kärsimystä.

Päinvastoin, ihmiset voivat kokea työnsä palkitsevaksi jos he ajattelevat sen positiivisia puolia, kuten että liha on terveellistä ravintoa ja että liha on aina kuulunut ihmisten ruokavalioon.

Lue myös: Lihansyönti puhuttaa – Paljonko punaista lihaa saa syödä? Miksi lihansyöjät kuolevat muita nuorempina? Näin vastaa dosentti

X