Tutkimus: Suomessa myyräkuumetta väkimäärään nähden eniten koko maailmassa – Näin Puumala-virus sekoittaa kehon luontaiset vasta-aineet
Tutkijoille on ollut epäselvää, miksi myyräkuume voi oirehtia munuaisten toimintahäiriönä. Tuoreen tutkimuksen mukaan Puumala-virus sekoittaa kehon luontaiset vasta-aineet ja näin vaikuttaa myös munuaisten toimintaan.
Vain metsämyyrä (kuvassa) levittää myyräkuumetta, esimerkiksi peltomyyrä ei.
Helsingin yliopiston tutkimus selvitti, mistä munuaisten oireet myyräkuumetta aiheuttavassa Puumala-virustartunnassa johtuvat. Tutkijat uskovat, että virus iskee kehon vasta-aineisiin ja häiritsee niiden tuotantoa. Tämä vasta-aineiden epätasapaino on yhteydessä munuaisten toiminnan häiriöihin.
Myyräkuumetta esiintyy Suomessa 1 000–2 500 tapausta vuodessa. Myyräkannan vaihtelu vaikuttaa tapausten määriin suoraan. Kevään 2021 myyrätilanne enteili, että myyräkanta olisi syksyllä runsas Länsi-Suomessa.
”Eniten myyriä tällä hetkellä on Pohjanmaan maakunnissa ja Keskisuomen luoteisosissa. Syksyllä aloitetaan seuraava myyräkierros, jossa tiedot taas päivittyvät”, sanoo Otso Huitu, Luken johtava tutkija.
Myyräkuume on munuaisoireinen verenvuotokuume, jonka aiheuttaa metsämyyrien eritteistä tarttuva hantaviruksiin kuuluva Puumala-virus. Virus tarttuu yleensä hengitysteitse ilmassa leijuvasta pölystä esimerkiksi puuliiteristä tai muusta ulkorakennuksesta, johon metsämyyrä on virtsannut tai ulostanut.
Suurimmalla osalla myyräkuume ei aiheuta oireita tai oireet ovat niin lieviä, ettei hoitoa vaadita. Oireet ovat sitkeä kuume, pääsärky, tilapäinen likinäköisyys ja virtsanerityksen muutokset.
Tutkimuksessa selvitettiin, mistä munuaisoireet, eli juuri virtsaneritykseen liittyvät oireet, johtuvat.
Virus vaikuttaa kehon vasta-aineisiin
Tutkimuksessa yhdistettiin munuaisten toiminnan häiriöt kehon vasta-aineiden tuotannon häiriintymiseen. Vasta-aineet esiintyvät molekyylitasolla raskas- ja kevytketjujen muodostamina pareina. Kevytketjuja esiintyy kuitenkin enemmän kuin raskasketjuja, joten ylimääräiset kevytketjut liikkuvat kehossa niin sanotusti vapaina, ilman paria.
Osassa munuaisen toimintaan vaikuttavista tautitiloista, kuten myyräkuumeessa, nämä vapaat kevytketjut aiheuttavat munuaisen toiminnan häiriintymisen.
Tutkijat osoittivat, että Puumala-virus aiheuttaa kohonneita vapaiden kevytketjujen tasoja, jotka täsmäävät taudin vakavuuden ja munuaisten toiminnan häiriintymisen kanssa.
”Potilaiden munuaisista löytyi immuunijärjestelmään kuuluvia B-soluja, jotka mahdollisesti tuottavat paikallisesti hyvin korkeita kevytketjupitoisuuksia. Se voi olla munuaistoiminnan häiriintymisen eräs mahdollinen mekanismi”, Helsingin yliopiston virologian dosentti, akatemiatutkija Tomas Strandin sanoo.
”Näyttää siltä, että virus voi häiritä myös suoraan vasta-aineiden kokoamista solutasolla ja siten heikentää vasta-ainetuotannon tehokkuutta”, Helsingin yliopiston virologian dosentti, akatemiatutkija Jussi Hepojoki kertoo
Luonnollisessa isäntäeläimessään, metsämyyrässä, Puumala-virus aiheuttaa jatkuvan, läpi elämän kestävän infektion, joten viruksella on oltava vastamekanismeja kehon immuunipuolustuksen lyömiseen.
Tutkijat uskovat, että vapaiden kevytketjujen kohonneet pitoisuudet voivat olla osallisena myös muissa tartuntataudeissa.
Kevytketjujen pitoisuuksilla on erityisesti yhteys niihin tauteihin, jotka tarttuvat ihmisiin elämistä, ja jotka säilyvät eläimessä tartuntahetkestä sen elämän loppuun.
Runsaana myyrävuonna metsämyyriä voi olla Suomessa 300 miljoonaa ja niistä jopa puolet voi kantaa Puumala-virusta. © Kari Hirvo / Otavamedia
Myyräkuume voi vaatia sairaalahoitoa
Suomessa tavataan myyräkuumetta väkimäärään nähden eniten koko maailmassa. Tartunta tulee harvemmin luonnosta, vaan yleensä ulkorakennuksista, jonne myyrät menevät kylmällä lämmittelemään.
Myyräkuumeen oireet alkavat 2-6 viikkoa tartunnan saamisesta, joten voi olla vaikeaa päätellä, mistä oireet johtuvat.
Myyräkuume voidaan todeta lääkärissä vasta-ainetutkimuksella. Taudin aikana tulee välttää tulehduskipulääkkeiden käyttöä, sillä ne voivat heikentää munuaisen toimintaa.
Munuaisten toimintahäiriön takia myyräkuume voi vaatia sairaalahoitoa. Sille ei kuitenkaan ole olemassa rokotetta tai muuta varsinaista parannuskeinoa.