Tutkimus: Näin koralliahveniin kuuluva vuokkokala saa raitansa 

Jaa artikkeliTilaa Seura
Vuokkokala saa suojaa merivuokolta.
Vuokkokala saa suojaa merivuokolta. © iStock
Tutkijat ovat selvittäneet merivuokon lajin vaikuttavan siihen, miten raidallinen vuokkokala saa valkoiset kuvionsa.

Nemoa etsimässä elokuvasta tuttu, iloisen värinen vuokkokala saa raitansa nuoruuden muodonmuutoksessa. Nyt tutkijat ovat selvittäneet, miten raidat syntyvät, kertoo tiedesivusto EurkAlert.

Vuokkokalan poikaset, toukat, aloittavat elämänsä avomerellä, mutta asettuvat sitten lajille tyypilliseen elinympäristöön koralliriutalle. Aloilleen asettumiseen liittyy elämänvaiheena myös muodonmuutos toukasta varsinaisen kalan näköiseksi. Tutkijat havaitsivat, että se, kuinka nopeasti vuokkokala saa raitansa, riippuu siitä, mitä vuokkolajia se käyttää isäntäkasvinaan.

Vuokkokalat elävät symbioosissa polttavien merivuokkojen kanssa. Vuokot tarjoavat vuokkokaloille sekä suojaa että ravintoa. Vuokkokala huolii isännäkseen luonnossa Heteractis magnifican tai paljon myrkyllisemmän Stichodactyla gigantean. Myrkyllisemmän merivuokon valinneet yksilöt saivat raitansa nopeammin.

Varmaa syytä ilmiölle ei tiedetä, mutta tutkijat arvelevat, että selittävä tekijä voisi olla myrkyllisemmän merivuokon aiheuttama stressi.

Vuokkokala saa raitansa hormonien vaikutuksesta

Vuokkokalan muodonmuutoksessa keskeinen tekijä on kilpirauhashormoni. Kyseessä on sama hormoni, jonka tiedetään käynnistävän muodonmuutoksen sammakonpoikasissa. Vuokkokalalla kilpirauhashormonin määrää säätelee duox-niminen geeni.

Hormonin vaikutusta testattiin tutkimuksessa laboratorio-olosuhteissa altistamalla vuokkokalan toukat erilaisille määrille hormonia. Yhteys oli selvä: enemmän hormonia johti nopeampaan valkoisten raitojen kehitykseen. Vastaavasti kilpirauhashormonien tuottoa estävä lääkitys hidasti raitojen muodostumista.

Seuraavaksi tutkijat selvittivät, pitääkö havainto paikkansa luonnossa. He mittasivat hormonitasoja eri isäntävuokoissa eläviltä vuokkokaloilta. Myrkyllisemmän merivuokon kanssa symbioosissa elävillä kaloilla hormonipitoisuudet olivat todellakin korkeammat.

Eri isäntävuokoissa elävillä kaloilla oli eroja 36 eri geenin toiminnassa, mutta näistä kaikista vain duox-geenin huomattiin vaikuttavan siihen, kuinka nopeasti vuokkokala saa raitansa.

Tutkijat uskovat, että löydön avulla voidaan tulevaisuudessa selittää sekä sitä, miten vuokkokalat sopeutuvat erilaisiin ympäristöihin mutta myös, miten ne sopeutuvat ilmastonmuutoksen kaltaisiin haasteisiin.

Lue myös: Rakkaus kääntää vatsan nurin – Näin käy kirjaimellisesti meritähdellä

X