Tutkimus vahvistaa: Jo 15 sekunnin torkahdus tehostaa ongelmanratkaisukykyä

Jaa artikkeliLähetä vinkki
ongelmanratkaisukyky
Hyviä uutisia torkahtelijoille! Nukahtamisvaiheen unesta saa potkua ajatteluun. © istock
Silmien lepuuttamisesta kesken työpäivän tai opiskelumateriaaleja päntätessä voi uuden tutkimuksen mukaan olla aidosti hyötyä.

Pariisin Aivo- ja selkäytimen instituutin tutkimuksen mukaan ihmisen ongelmanratkaisukyky paranee, kun hän käy unen ja valveen rajamailla.

Tutkimukset ovat ennenkin osoittaneet, että ongelmanratkaisukyky ja tehokas ajattelu vaativat riittävästi unta, mutta uusi tutkimus onnistui rajaamaan juurikin ratkaisevan hetken, josta saa parhaan mahdollisen hyödyn.

Tarinan mukaan keksijä Thomas Edison tapasi käydä nokosille nojatuoliin, kun hän kohtasi haasteen jonkun keksintönsä kanssa. Hän laittoi silmänsä kiinni ja piti kädessään rautaista palloa. Kun unen tulo sai lihakset rentoutumaan, pallo putosi ja hän havahtui mieli täynnä ratkaisuja keksinnön ongelmiin.

”Tutkimus osoittaa, että Edisonin tavassa oli oikeastaan järkeä. Nyt voimme tutkia asiaa kunnolla”, sanoo tutkimuksen unitutkija Delphine Oudiette Science-lehdessä.

Torkkujat ratkaisivat matikkapulman kolme kertaa valvojia todennäköisemmin

Tutkimukseen otettiin mukaan 100 vapaaehtoista, jotka olivat ilmoittaneet nukahtavansa helposti. Heille annettiin ratkaistavaksi matemaattinen tehtävä, jossa piti yhdistellä erilaisia lukujonoja tiettyjä sääntöjä noudattaen.

Tehtävä alkoi sujua, kunhan koehenkilö huomasi, että lukujonon toinen ja viimeinen numero olivat aina keskenään samat.

Ne vapaaehtoiset, jotka eivät huomanneet avainta tehtävän ratkaisuun 30 yrityksellä, lähetettiin 20 minuutin tauolle pimeään huoneeseen mukavaan lepotuoliin.

Lepääville koehenkilöille annettiin käteen muovipullo toimimaan samalla tapaa kuin Edisonin rautapallo. Tutkijat tarkkailivat heidän aivojensa toimintaa monitorin avulla.

Ne, joiden nukahtamisvaiheen unen putoava pullo keskeytti, löysivät puuttuvan ratkaisun matikkapulmaan kolme kertaa todennäköisemmin kuin ne, jotka eivät ehtineet torkahtaa tauolla.

Torkahtajia oli yhteensä 24 ja heistä 20 henkilöä (83 %) löysi tauon jälkeen ratkaisun.

Valvojia oli puolestaan 59 ja heistä 15 (30 %) onnistui ratkaisemaan tehtävän.

Lue myös: Unet eheyttävät meitä unitutkijan mukaan – Aivot prosessoivat tietoa unennäön vaiheessa, mikä edistää ongelmien ratkaisua

Rajallinen aikaikkuna

Tutkimuksessa havaittiin, että koehenkilöiden ongelmanratkaisukyky tehostui jo 15 sekunnin kevyellä unella. Jos koehenkilö ehti siirtyä seuraavaan unen vaiheeseen, jossa hengitys ja syke hidastuvat, hän menetti torkahtamisesta saatavan hyödyn.

”Tulokset osoittavat, että nukahtamisvaiheessa on vain lyhyt hyödynnettävissä oleva aikaikkuna, joka tehostaa ajattelua”, Delphine Oudiette sanoo.

Ratkaisu matikkapulmaan ei kuitenkaan syntynyt heti koehenkilöiden tauon jälkeen. Tehtävää yritettiin vielä keskimäärin 94 kertaa ennen kuin tauolla torkahtaneet keksivät ratkaisun.

”Nokoset eivät tarjoa ratkaisua kuin taikaiskusta, vaikka mahdollisuus löytää ratkaisu paraneekin”, Oudiette selittää.

Hän kertoo yrittäneensä hyödyntää tekniikkaa itsekin, mutta se on melko hankalaa. Suurimmassa osassa elämän ongelmista ei ole ratkaisua niin selvästi löydettävissä kuin matematiikassa.

Oudietten tutkimusryhmä suunnittelee jo koetta, jonka tarkoitus olisi auttaa koehenkilöitä saavuttamaan se kaikkein parhaiten ajattelua tehostava hetki.

Lue myös: Aivot kaipaavat lepoa muulloinkin kuin yöllä – Aivotutkija Minna Huotilainen kehottaa antamaan itselle armoa

X