Näin television katselu toimii eri eläinlajeilla virikekäytössä - Tutkimustulos rohkaisee jatkotoimiin

Vankina elävien villieläinten elämänlaatua ei uhkaa mikään niin kuin tylsyys. Siksi eläintarhoissa käytetään paljon energiaa siihen, että kullekin eläinlajeille löytyisi sopivat virikkeet.

Jaa artikkeliLähetä vinkki
Vankina elävien villieläinten elämänlaatua ei uhkaa mikään niin kuin tylsyys. Siksi eläintarhoissa käytetään paljon energiaa siihen, että kullekin eläinlajeille löytyisi sopivat virikkeet.
(Päivitetty: )
Teksti: Jani Kaaro

Mitä älykkäämpi eläin on, sitä haastavampaa virikkeiden ja älyllisen stimulaation järjestäminen kuitenkin on. Esimerkiksi älykkäille delfiineille annetaan vesileluja ja renkaita, joilla ne voivat leikkiä itsekseen, ja joissakin delfinaarioissa niille järjestetään ohjattua toimintaa.

Delfiinien ohjelmavalikoimassa luontodokumentteja sekä lastenohjelma

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin, voisiko delfiinien virikepulmia ratkaista perin inhimillisellä tavalla: laittamalla ne katsomaan televisiota.

Tutkimus toteutettiin floridalaisessa delfinaariossa, jossa hoidetaan ja kuntoutetaan vahingoittuneita tai sairaita delfiinejä ja muita merinisäkkäitä. Siihen otti osaa vajaa parikymmentä delfiiniä, jotka edustivat kahta lajia. Osa niistä oli kuulovammaisia.

Tutkimuksessa delfiinit saivat katsoa televisiota vedenalaisen ikkunan lävitse. Ohjelmavaihtoehtoja oli kolme: luontodokumentti, jossa näytettiin joko valtameren tai viidakon elämää ja lastenohjelma Paavo Pesusieni.

Lajitovereiden kanssa puuhastelu kiinnosti enemmän kuin ruuduntuijotus

Tutkijat seurasivat, kuinka kauan delfiinit viettivät ohjelmien ääressä ja osoittivatko ne kiinnostusta ohjelmiin esimerkiksi tökkimällä lasia kuonollaan.

Tulokset osoittivat, että delfiinit kyllä seurasivat ohjelmia kiinnostuneena, mutta eivät osoittaneet erityistä kiinnostusta ohjelmien sisälltöön.

Paavo Pesusieni oli niiden mielestä yhtä kiinnostava kuin luontodokumentti valtamerten elämästä. Kuulovammaiset delfiinit olivat yhtä kiinnostuneita ohjelmista kuin kuulevatkin, joten kiinnostavaa vaikutti olevan ohjelman visuaalinen sisältö, ei äänimaisema.

Mikään jymymenestys televisio ei kuitenkaan ollut.

Delfiinit eivät nauliutuneet television ääreen, kuten ihmiset, vaan viettivät suuremman osan ajastaan muissa aktiviteeteissa. Tämä voi johtua siitä, että delfiinit viettivät aikaa yhteisaltaissa ja sosiaalinen laji touhuaa mieluummin lajitovereidensa kanssa kuin tuijottaa ruutua.

Yksin eläneet simpanssit ja miekkavalaat viihtyvät ruudun äärellä

Toisissa tutkimuksissa on havaittu, että simpanssit ja miekkavalaat viettävät aikaa ruudun ääressä enemmän kuin tämän tutkimuksen delfiinit. Tämä voi kuitenkin selittyä sillä, että näissä tutkimuksissa simpanssit ja miekkavalaat ovat eläneet yksin.

Televisio näyttää siis jossakin määrin käyvän seuran korvikkeesta, mutta ei voita sitä.

Tutkijoiden mukaan television virikekäyttöä kannattaisi selvitellä edelleen.

Floridan delfinaariossa pyritään ensisijaisesti siihen, että delfiinit ja muut merinisäkkäät voidaan palauttaa luontoon, mutta osa on niin huonokuntoisia tai niin pahoin vauroituneita, että ne menehtyisivät luonnossa nopeasti. Näitä eläimiä varten tarvitaan hyviä viihdytysratkaisuja.

X