Ulostetta juomaveteen? Superkakkaajat laskeutuivat pääkaupunkiseudun vesivarastoon

Jaa kaverilleTilaa Seura
Valkoposkihanhen uloste saattaa sisältää kampylobakreereita, jotka aiheuttavat rajua ripulia. © Hannu Lindroos/Otavamedia
Seuran arkistosta: Kerroimme viime syksynä, että valkoposkihanhet kokoontuvat Silvolan tekoaltaalla. Kahden minuutin välein kakkivat linnut ovat palanneet altaalle taas tänä syksynä.

Syysmuuttoa varten kokoontuvat hanhilaumat ovat löytäneet tiensä Silvolan tekojärvelle Vantaalle. Tekojärvi on osa pääkaupunkiseudun vesihuoltojärjestelmää.

Valkoposkihanhet tunnetaan ahkerina ulostajina: ne kakkaavat keskimäärin kahden minuutin välein. Esimerkiksi Helsingin Kaivopuistossa linnut jättävät jälkeensä tuhriintuneita nurmikoita.

Ja nyt nämä superkakkaajat uiskentelevat siis tekoaltaassa, joka on kytköksissä pääkaupunkiseudun asukkaiden hanaveteen.

Saisivat lentää muualle

Silvolan tekojärvi  toimii pääkaupunkiseudulle vettä tuovan Päijännetunnelin varmuusvarastona sekä paineentasaajana tunnelista otettavalle vedelle. Järvi sijaitsee Keski-Vantaalla Ylästön kaupunginosassa.

Tekojärvestä johdetaan vettä hanoihin joitakin kertoja vuodessa.

Järveen ja sen rannoille laskeutuneita lintuja ei näe, sillä ympärillä on korkea, piikikäs aita ja sen takana massiivinen suojapenger. Kaakatuksesta kuitenkin kuulee, että parvi on valtava. Äänen perusteella kyse ei ole kymmenistä vaan sadoista linnuista.

Aidan ja penkereen lisäksi tekojärvi on vartioitu ja varustettu turvakameroin. Lintuja aidat ja vartijat eivät kuitenkaan pysäytä.

Hanhien kokoontuminen alueelle on huomattu myös HSY:n vedenpuhdistamolla, eivätkä hanhet ole toivottuja vieraita.

”Toki linnut saisivat mielellään olla jossain muualla. Mutta ei tällaista järveä oikein kattaakaan voi”, HSY:n vedenpuhdistusosaston johtaja Veli-Pekka Vuorilehto sanoo.

Vuorilehto vakuuttaa, että hanhiparvet eivät kuitenkaan vaaranna hanaveden hygieenisyyttä.

”Hanhet eivät aiheuta sellaista laadullista haittaa, jota laitoksemme prosessit eivät pystyisi käsittelemään”, Vuorilehto vakuuttaa.

Juttu on julkaistu alun perin Seurassa 40/2014.

 

X