Vanhin tunnettu ihmisen DNA paljasti, miten varhaiset eurooppalaiset risteytyivät neandertalinihmisten kanssa
Neandertalinihminen ja Homo sapiens risteytyivät keskenään useita kertoja, sekä Euroopassa että Lähi-idässä, toisin kuin aiemmin luultiin.
Neanderthalin ihminen eli noin 250 000 vuoden ajan, mutta katosi noin 28 000 vuotta sitten jääkauden aikaan. © iStock
Tutkijat analysoivat 42 600 – 45 900 vuotta vanhaa eurooppalaisen ihmisen DNA:ta ja yllättyivät. Neandertalinihmisen DNA:ta löytyi tutkittujen ihmisyksilöiden perimästä suurempia määriä ja pidempiä DNA-ketjuja kuin aiemmin tiedettiin. Neandertalinihmiset olivat siis läheisempiä esi-isiä näille varhaisille eurooppalaisille, kertoo Nature-tiedejulkaisu.
Tutkijat analysoivat kahden varhaisen ihmisen jäänteitä, jotka ovat löytyneet Bancho Kiron luolasta, Bulgarista ja Zlatý kůňin luolasta Tsekeistä. Neandertalinihmisen ja Homo sapiensin on tiedetty lisääntyneen keskenään jo aiemman tutkimuksen perusteella, mutta risteytymisen arveltiin tapahtuneen Lähi-idässä jo 50 000 – 60 000 vuotta sitten.
Uudet löydökset paljastivat kuitenkin, että neandertalit olivat niin läheistä sukua näille eurooppalaisille yksilöille, että lajit ovat risteytyneet historian aikana useita kertoja ja eri alueilla, myös Euroopassa. Bancho Kiron sukupuussa lähimmät neandertalilaiset olivat eläneet vain 6 – 7 sukupolvea sitten ja Zlatý kůňin 70 – 80 sukupolvea eli jopa 2000 – 3000 vuoden taakse.
Romaniasta löytyneistä jäännöksistä neandertalilaiset jäljitettiin jo vuonna 2015 neljästä kuuteen sukupolveen taakse päin. Se, että lajit risteytyivät Euroopassa toistuvasti, voitiin kuitenkin osoittaa vasta uusien näytteiden perusteella.
Tutkitut eivät olleet sukua nykyeurooppalaisille
Nyt tutkittujen eurooppalaisten DNA näyttää kadonneen ja sukulinja sammuneen. Merkkejä samasta DNA:sta ei nimittäin ole löytynyt nykyisten eikä toisten esihistoriallisten eurooppalaisten perimästä.
Sen sijaan Bancho Kiron ihminen näyttäisi olevan sukua nykyisille Amerikan alkuperäiskansoille ja itäaasialaisille. Tutkijat epäilevätkin, että muinaisen bulgarialaisen sukulinjaa esiintyi sekä Aasiassa että Euroopassa – Euroopassa se sammui, Aasiassa taas jatkoi lisääntymistä.
Kun ihmisen ja neandertalilaisen tiedetään risteytyneen useita kertoja, lajien välisten kohtaamisten merkitystä täytyy arvioida uudella tavalla. Liittyvätkö nämä kohtaamiset esimerkiksi kivityökalujen ja muiden varhaisten esineiden syntyyn, kysyvät tutkijat.
Bancho kiron luolasta Bulgarista löytyneet ihmisen jäänteet, hammas ja luunkappaleet, ovat luultavasti yli 45 000 vuotta vanhat. Tarkka ajoittaminen on mahdotonta, koska kallosta saadut näytteet eivät ole puhtaita.
Luolan muiden löydösten perusteella ajoitus vanhimmaksi koskaan löytyneeksi ihmis-DNA:ksi on melko varmaa. Vaikka vanhimmat tutkitut muiden ihmislajien jäänteet menevät jopa 430 000 vuoden taakse, kyseessä ovat vanhimmat koskaan tutkitut Homo sapiensin jäänteet.