Västäräkki on erilainen lintu: Viihtyy lähellä ihmistä

Västäräkki luottaa ihmiseen ja hakee meistä turvaa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Västäräkin kevätmuutto on viime vuosina aikaistunut.

Västäräkki luottaa ihmiseen ja hakee meistä turvaa.
Teksti:
Ville Vanhala

Perinteinen pihalintu västäräkki on kesän ja hyvän mielen tuoja, jonka jokainen suomalainen tuntee.

Villisti pyrstöään keinuttava västäräkki on tottunut elämään ihmisen rinnalla. Tutkimusten mukaan peräti 80 prosenttia västäräkin pesistä sijaitsee ihmisen tekemissä rakennelmissa, kivimuureissa, latojen ja ulkorakennusten suojissa ja halkopinoissa.

”Hyönteissyöjänä västäräkki löytää helposti ravintoa pelloilta, kasvimailta ja pihoilta”, kertoo Porvoonseudun Lintuyhdistyksen puheenjohtaja Juha Tuomaala.

Västäräkin oletetaan hakevan ihmisen läheisyydestä jopa turvaa.

”Västäräkit voivat hakeutua ihmisen lähelle, jos niiden elinalueella liikkuu saalistavia petolintuja.”

Biologista torjuntaa

Västäräkin, kuten usean muun lintulajin, kevätmuutto on viime vuosina aikaistunut. Tänä keväänä ensimmäisiä västäräkkejä tavattiin Varsinais-Suomessa jo maaliskuun lopulla, mutta valtaosa västäräkeistä saapui maahamme talvehtimis- alueiltaan Manner-Euroopasta huhtikuussa.

Syysmuutto taas on viivästynyt. Aiemmin elo–syyskuussa Suomesta etelään suunnanneet västäräkit ovat lykänneet lähtöään syksystä riippuen jopa kuukaudella.

Västäräkki myös talvehtii harvinaisena Suomessa. Pohjanmaalla, esimerkiksi Seinäjoella, västäräkit ovat päässeet pakkasia turvaan kasvihuoneisiin.

”Viime talvena kasvihuoneissa talvehti muutamia yksilöitä. Pari talvea sitten kasvihuoneissa asusteli pitkälti toistakymmentä västäräkkiä”, Tuomaala kertoo.

Kasvihuoneiden kattoluukkuja avataan säännöllisesti, joten västäräkit pääsevät pyrähtelemään myös ulkoilmaan.

”Ne syövät kasvihuoneen kasveissa eläviä hyönteisiä ja pieneliöitä. Västäräkit siis suorittavat kasvihuoneissa biologista tuholaistorjuntaa.”

Kuoriutumattomat munat

Kautta maan tavattava västäräkki aloittaa pesintänsä etelässä toukokuun ensimmäisillä viikoilla ja pohjoisemmassa hieman myöhemmin. Naaras munii heinistä ja korsista rakennettuun pesään yleensä viidestä kuuteen munaa, joita emolinnut hautovat vuorotellen.

”Toisinaan muutama muna jää kuoriutumatta”, Tuomaala kertoo.

”Emolinnuilla on niin kiire ruokkia aiemmin kuoriutuneita poikasia, etteivät ne välttämättä ehdi hautoa viimeisiä muniaan.”

Poikaset pysyvät pesässään parin viikon ajan ja noin kuukauden ikäisinä ne ovat jo oppineet lentotaidon.

”Vanhemmat västäräkit suuntaavat syysmuutolle ensin. Poikaspukuiset, kesällä kuoriutuneet linnut lähtevät maasta hieman myöhemmin.”

Petollinen poikasvahti

Västäräkki on yleisimpiä muuttolintulajejamme. Maassamme elävän populaation kooksi on arvioitu noin 750 000–900 000 paria.

Ihmisen lähellä viihtyvällä ”riukupyrstöllä” on vankka asema kansanperinteessämme. Västäräkistä ennustetaan säätä, kerrotaan tarinoita ja se on synnyttänyt lukuisia sananparsia.

Iloisen pyrstöheiluttamisen taustalta löytyy myös traaginen kansantarina:

”Kun västäräkki lähti laulurastaan häihin, niin se otti poikastensa vahdiksi variksen. Häistä palattuaan västäräkki huomaisi, että varis olikin syönyt poikaset. Västäräkki säikähti sitä niin paljon, että heiluttelee yhä vieläkin pyrstöään.”

X