Vauhtia jopa 100 km/h - Arktiset vesilinnut pitävät kiirettä pohjoiseen

Arktikan aikana Suomenlahden yli pyyhältää noin kolme miljoonaa lintua.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Allit muuttavat kesäksi hyisiin maisemiin muun muassa Jäämeren rannoille.

Arktikan aikana Suomenlahden yli pyyhältää noin kolme miljoonaa lintua.
(Päivitetty: )
Teksti:
Ville Vanhala

Keväinen arktika eli arktisten vesilintujen muutto on nyt kiivaimmillaan.

Vesilintujen ja kahlaajien massamuutto käynnistyi vapun jälkeen, kun meriharakat ja pikkukuovit pyyhälsivät Suomenlahden yli kohti pesimäseutujaan. Tällä hetkellä muuttopuuhissa ovat allit ja mustalinnut.

”Viime vuonna rannikoltamme havaittiin puolitoista miljoonaa allia. Yhtenä päivänä on yhdestä pisteestä laskettu enimmillään jopa 350 000 allia”, kertoo Jan Södersved Lintujärjestö BirdLifestä.

Linnut muuttavat yleensä muutaman sadan yksilön parvissa. Suurimmassa sepelhanhiparvissa on kuitenkin ollut noin 5 000 lintua.

Afrikasta Uralille

Valtaosa arktisista vesilinnuista ja kahlaajista talvehtii läntisessä Euroopassa, mutta joukossa on myös Välimeren eteläpuolelta muuttavia lajeja.

”Esimerkiksi kuovisirri matkaa Afrikasta aina Uralin itäpuoliselle tundralle saakka”, Södersved kertoo.

Arktiset vesilinnut ja kahlaajat suuntaavat Suomenlahdelle saavuttuaan Suomen ja Viron ulkosaaristoja myötäillen kohti itää.

Suomenlahden perukoilta linnut jatkavat Laatokan yli Vienanmerelle ja Kuolan niemimaalle, mistä ne levittäytyvät pesimään Jäämeren rannoille, Siperiaan ja Novaja Zemljan saarelle.

Vesilinnut seuraavat vesireittejä ja välttävät muuttomatkallaan mahdollisuuksiensa mukaan laajoja maa-alueita.

”Muuton ajankohta vaihtelee hieman vallitsevan säätilanteen mukaan. Osa linnuista odottaa myötätuulta, jonka ansiosta matkanteko helpottuu eikä kuluta niin paljon energiaa”, Södersved sanoo.

Hanhien oikotie

Sepelhanhi © 123RF

Toukokuun puolivälin jälkeen muuttavat myös sepel- ja valkoposkihanhet. Aiemmin sepelhanhi oli valkoposkihanhea yleisempi, mutta nykyään valkoposkihanhia on huomattavasti enemmän.

Hanhien kevätmuutto on viime vuosina hieman aikaistunut, ja muuttoreitti on siirtynyt lännemmäksi.

”Nykyään hanhiparvet saattavat ottaa suunnan kohti pohjoista jo Porvoon edustalta”, Södersved sanoo.

Hänen mukaansa lajikirjo on laaja. Keväällä muuttavia kuikkalintuja eli kuikkia ja kaakkureita tavataan arktikan reitin lisäksi myös Pohjanlahdella.

Arktiset vesilinnut hurjastelevat korkeuksissa

Meriharakka © ISTOCK

Moni arktikan laji lentää muuttomatkallaan peräti 80 kilometrin tuntivauhtia. Kuikat ja sirrit voivat ravakassa myötätulessa saavuttaa jopa sadan kilometrin tuntinopeuden ja lentää tauotta koko vuorokauden.

Jos parvi ajautuu vastatuuleen, se laskeutuu ilmanvastusta vähentääkseen matalammalle, jolloin lento hidastuu.

”Hyvällä lentosäällä kahlaajat voivat lentää niin korkealla, ettei niitä edes näe”, Södersved sanoo.

Ensimmäiset keväällä muuttaneet linnut alkavat palata talvehtimisalueilleen jo kesä–heinäkuun taitteessa.

Kahlaajista etelää kohti lähtevät ensin vanhemmat linnut, ja kesällä syntyneet poikaset seuraavat perässä. Allien ja kuikkien syysmuutto ajoittuu lokakuulle.

”Hanhet palaavat Eurooppaan syys–lokakuussa”, Södersved sanoo.

”Valkoposkihanhen kevätmuutto on viime vuosina hieman aikaistunut, mutta muiden lajien muuttoajankohdissa ei ole havaittu pysyvämpiä muutoksia.”

Tiesitkö?

  • Yleisimpiä arktikalajeja ovat meriharakka, mustalintu, alli, sepel- ja valkoposkihanhi, kuikka, kaakkuri, meri- ja leveäpyrstökihu, punakuiri, tundrakurmitsa sekä suo- ja isosirri.
  • Tundralla ja Jäämeren rannoilla pesivät kahlaajat ja vesilinnut lentävät jääkauden jälkeen syntyneitä vesireittejä, jotka kulkevat pääosin Venäjän puolella. Paras paikka seurata arktikaa on Suomen kaakkoisin kunta Virolahti.
  • Otollisimpia arktikan havainnointiaikoja ovat varhainen aamu ja myöhäinen ilta. Osa linnuista muuttaa myös öisin.
X