Tiesitkö? Vauvat nauravat kuin apinat, kunnes oppivat nauramaan ihmisiksi

Jaa artikkeli
vauvat nauravat
Tutkiijat selvittivät, miten pienet vauvat nauravat kuin apinat, mutta tapa muuttuu muutamassa kuukaudessa. © iStock
Pienet ja vasta nauramaan oppineet vauvat nauravat kuin apinat, tuore tutkimus vihjaa. Pian nauru kuitenkin kehittyy samanlaiseksi kuin aikuisilla ihmisillä, selviää tuoreesta tutkimuksesta.

Pienet vauvat näyttäisivät nauravan syntymänsä jälkeen kuin apinat. Muutamassa kuukaudessa nauru kuitenkin muuttuu ja alkaa muistuttaa enemmän aikuisten ihmisten tapaa nauraa, tuore tutkimus kertoo.

Se on tiedetty jo pidempään, että juuri nauru on yksi ihmisiä ja ihmisapinoita yhdistävistä asioista. Ero ihmisen ja apinan välillä on siinä, nauretaanko vain ulos hengittäessä vai sekä ulos että sisään hengittäessä.

Ihmisillä nauru muodostuu ulos hengittäessä, kun esimerkiksi simpansseilla ja bonoboilla tiedetään olevan kaksi erilaista tapaa nauraa: sekä ihmisten tapaan että niin, että nauru muodostuu sekä sisään että ulos hengitettäessä.

Koska tiedemaailmassa faktaksi hyväksytään vain tutkittu tieto, on vauvojen naurukin päässyt nyt tutkimuksen kohteeksi. Aiheeseen on paneutunut alankomaalaisen Leidenin yliopiston kognitiivisen psykologian tutkija Mariska Kret ryhmineen ja tulokset on julkaistu arvostetussa brittiläisessä The Royal Society -tiedejulkaisussa.

Tutkijaryhmä etsi ja keräsi internetistä toistasataa lyhyttä videoita nauravista vauvoista. Videoiden vauvat olivat iältään kolmekuisista pulitoistavuotiaisiin.

Nauruvideot esitettiin 15 hengen puheääniin perehtyneelle tutkijaryhmälle, sekä yhteensä 106:lle maallikoille. Sekä ammattitutkijat että maallikot arvioivat vauvojen naurua tutkijoille videot nähtyään.

Sekä tutkijoiden että amatöörien johtopäätös oli sama: pienemmät vauvat nauroivat apinoiden tapaan sekä sisään että ulos hengittäessään, kun iän kartuttua jo hieman vanhemmat vauvat alkoivat nauraa vain ulos hengittäessään.

Tutkijoiden mukaan tämä on osoitus siitä, että elinkuukausien karttuessa ihmisen nauru eriytyy apinoiden tavasta nauraa. Isompien vauvojen nauru koettiin myös miellyttävämmäksi ja tarttuvammaksi kuin pienemmillä vauvoilla.

Keskimäärin ihmislapset alkavat nauraa noin kolmen kuukauden ikäisinä.

”Se (nauru) ei ole kuitenkaan saavuttanut vielä täyttä potentiaaliaan”, Mariska Kreyt sanoo.

Sosiaalisella ympäristöllä vaikutusta

Tutkijoiden mukaan vauvojen nauruun vaikuttavat osaltaan sekä heidän kielellinen kehittymisensä että sosiaalinen ympäristönsä. Päätelmä onkin, että vauvojen tapa nauraa saattaa osaltaan muuttua siksi, että vanhemmat tiedostamattaan kannustavat heitä esimerkillään.

Ulos hengittäessä tapahtuva nauru on tutkijoiden mukaan myös selkeämpää ja kuuluvampaa kuin nauru, joka syntyy sekä sisään että ulos hengittäessä. Tämä saattaa osaltaan vahvistaa vauvan tunnesidettä vanhempiinsa, tutkijat päättelevät.

Tutkimustulokset siitä, että sosiaalinen kanssakäyminen muokkaa ihmisvauvojen naurua käy yksiin simpansseista tehtyjen havaintojen kanssa, käyttäytymispsykologian laitoksen tutkija Marina Davila Ross Portsmouthin yliopistolta sanoo.

Tutkija ei ollut osallisena uudessa naurututkimuksessa, mutta hän on tutkinut simpanssien käyttäytymistä aiemmin. Simpansseja tutkiessaan Manila Davila Ross on havainnut, että eri laumoihin ja sosiaalisiin ryhmiin kuuluvien simpanssien naurut paitsi eroavat toisistaan, niillä on myös hieman erilaisia merkityksiä.

Kuten ihmisetkin, myös simpanssit säätelevät ja muokkaavat nauruaan saamansa sosiaalisen palautteen perusteella.

Memphisin yliopiston teoreettisen biologian tutkija D. Kimbrough Oller ei osallistunut hänkään tuoreeseen tutkimukseen, mutta kritisoi sitä aineiston vähyydestä. Ollerin mukaan runsaat sata ääninäytettä on niin vähäinen määrä, että niistä on vaikea tehdä varmoja päätelmiä.

Samoilla linjoilla on myös psykologi ja neurotieteilijä Carolyn McGettigan Lontoon yliopistosta. Hänen mukaansa naurun arvioiminen miellyttäväksi tai vähemmän miellyttäväksi on kiistanalaista.

Mielikuviin voi McGettiganin mukaan vaikuttaa esimerkiksi se, että usein taaperoikäisiä pidetään hassumpina kuin pienempiä vauvoja, ja näin heidän naurunsakin mielletään mahdollisesti miellyttävämmäksi.

Uusi tutkimus on McGettiganin mukaan kuitenkin lupaava ja kiinnostava aloitus äänenmuodostuksen evoluutiotutkimuksen saralla.

”Tutkimukset vauvaikäisten ääntelytavasta avaavat ikkunan äänen muodostuksen evoluutioon. Siihen, mitä kaikkea voimme äänellä viestiä ja tehdä”, hän toteaa Live Science -verkkolehdessä.

Lue myös: Naurutauti voi tarttua ihmiseltä toiselle – Miksi me oikeastaan nauramme?

X