Viisi Suomeen tunkeutunutta vieraslajia – Kuinka monta näistä löytyy sinun pihapiiristäsi?

Jaa artikkeliTilaa Seura
Näin nyhdetään jättipalsamia juurineen. © Kai Widell / Otavamedia
Vieraslajit ihastuttavat ja vihastuttavat. Puutarhassa kauniit koristekasvit ovat ilo silmälle, mutta Suomen luontoon levitessään niistä voi olla vakavaa haittaa alkuperäisille luonnonkasveille ja jopa ihmisille.

1. Lupiini

Komealupiini eli lupiini on kotoisin Pohjois-Amerikasta, joista se on tuotu Eurooppaan 1800-luvulla koristekasviksi.

Lupiini on paitsi kaunis, myös hyvä maanparannuskasvi, koska se pystyy sitomaan ilmakehän typpeä maaperään. Villiintynyt lupiini leviää Suomessa erityisesti tienpientareilla ja pihoilla.

Lupiinia hävitetään niittämällä säännöllisesti viikon välein ja katkaisemalla kukinnot ennen siementen kypsymistä. Tehokkain hävitystapa on kaivaa lupiinit juurineen ylös maasta.

Lupiini eli komealupiini.

Lupiini eli komealupiini.

2. Jättiputki

Jättiputket ovat kotoisin Aasiasta ja niitä tuotiin alun perin Suomeen koristekasveiksi. Jopa nelimetrisiksi kasvavat jättiputket leviävät nopeasti, tuottavat valtavan määrän siemeniä. Katkaistun kasvin erittämä neste muuttuu myrkylliseksi reagoidessaan auringonvalon kanssa ja voi aiheuttaa vakavia palovammoja.

Jättiputkea voidaan hävittää monin tavoin. Niittäminen vähentää kasvien määrää ajan myötä, mutta ei vaikuta maaperässä oleviin siemeniin. Maan peittäminen niiton jälkeen on tehokasta, mutta se tuhoaa myös muun kasvillisuuden. Kemiallinen torjunta on tehokasta mutta ei kuitenkaan vaikuta maaperässä oleviin siemeniin. Pieniin esiintymiin juurten katkaisu lapiolla on tehokas menetelmä.

Jättiputki

3. Kurtturuusu

Kurtturuusu on Koillis-Aasiasta Suomeen koristekasviksi tuotu laji. Puutarhassa se on helppohoitoinen, mutta villiintyneenä leviää tehokkaasti erityisesti rannikolla ja saaristossa. Suojelluilla rantaniityillä kurtturuusu voi uhata kokonaisia eliöyhteisöjä. Tästä syystä kurtturuusun istuttamista kannattaa välttää rannikkoalueilla.

Kurtturuusun hävittämiseksi suositellaan pienikokoisten pensaiden kiskomista ylös juurineen. Suuremmat kasvustot hävitetään katkaisemalla pensas tyvestä esimerkiksi raivaussahalla. Katkaisemisen jälkeen juurakko kaivetaan ylös maasta huolellisesti. Torjunta joudutaan tekemään useana kesänä peräkkäin.

Kurtturuusu on kotoisin Koillis-Aasiasta.

Kurtturuusu on kotoisin Koillis-Aasiasta.

4. Japanintatar

Varjossa viihtyvä itäaasialainen koristekasvi japanintatar voi kasvaa yli kaksimetriseksi. Se leviää nopeasti juuristonsa avulla. Kasvin varret ovat punertavat ja loppukesästä sen tunnistaa suurista kellertävistä kukinnoista.

Villiintyneenä japanintatar leviää hallitsemattomasti ja se on luokiteltu sadan haitallisimman vieraslajin joukkoon. Euroopan ensimmäiset kasvit tuotiin Hollantiin 1823. Vuosisadan puolivälin jälkeen se levisi luontoon eri puolille Eurooppaa, Suomea myöten.

Kitkeminen, varsien katkaiseminen tai juurakoiden kaivaminen riittää harvoin kasvin hävittämiseksi sillä se lähtee uuteen kasvuun pienestäkin juuren palasta. Pienemmät kasvustot voi hävittää leikkaamalla varret maan tasalle ja peittämällä kasvukohta mustalla muovilla 3-4 vuodeksi.

Itäaasialainen koristekasvi japanintatar voi kasvaa yli parimetriseksi.

Itäaasialainen koristekasvi japanintatar voi kasvaa yli parimetriseksi.

5. Kanadanpiisku

Ruohovartinen kanadanpiisku kasvaa luonnonvaraisena Pohjois-Amerikassa. Sitä on tuotu koristekasviksi Euroopan puutarhoihin, joista se on levinnyt luontoon, myös Suomessa. Puolimetrisen ruohokasvin tunnistaa keltaisesta kukinnosta jossa on pieniä vajaan sentin kokoisia mykeröitä.

Kanadanpiisku ei leviä yhtä tehokkaasti kuin lupiini tai japanintatar, mutta niiden karkaaminen puutarhasta tulisi estää katkaisemalla kukinnot ennen siementen kypsymistä. Juurtuneen kanadanpiiskun hävittäminen on vaikeaa, sillä kasvi leviää juurakon kappaleista. Tehokkain tapa hävittää kanadanpiisku on kaivaa kasvi ylös juurineen.

 

 

 

 

Kanadanpiisku on lähtöisin Pohjois-Amerikasta.

Kanadanpiisku on lähtöisin Pohjois-Amerikasta.

 

Lue reportaasi vieraslajien torjunnasta Seurasta 36-2016

X