Sopuli parittelee viriilisti ympäri vuoden

Naarassopuli voi synnyttää jopa kahdeksan poikuetta vuodessa.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Sopuleita on nähty tänä vuonna aika vähän.

Naarassopuli voi synnyttää jopa kahdeksan poikuetta vuodessa.
Teksti:
Ville Vanhala

Sopulit olivat tänä keväänä vähissä.

Vaellusaikana sopuleita nähtiin ainoastaan Lapin käsivarren pohjoisimmilla alueilla eikä Utsjoella tehty sopuleista kuin yksittäisiä havaintoja.

”Se tarkoittaa, että sopuleiden lisääntyminen oli viime talvena verrattain vähäistä”, kertoo metsäeläintieteen professori Heikki Henttonen.

Tunturisopuleiden elinalue on kaikkein pohjoisin Lappi. Eteläisimmät sopulipopulaatiot elävät Pallastunturin ja Saariselän korkeudella.

”Sopulit vaeltavat keväisin sulamisvesien hätyyttäminä alemmas tunturin kupeelle ja nousevat syksyisin kuivuutta pakoon ylemmäs”, Henttonen sanoo.

Suomen mittavimmat sopulivaellukset on koettu yli neljä vuosikymmentä sitten.

”Syksyllä 1970 sopulilaumoja vaelsi pitkin Rovaniemen katuja.”

Kesäksi puron varteen

Sopulihuiput ajoittuvat usein yksiin myyrähuippujen kanssa. Myyrien määrä nousee huippuunsa sykleissä neljän vuoden välein, mutta sopuleiden sykli on epämääräisempi.

Sopuli syö talvisin sammalia ja ruohontyviä. Jos ilma keskellä talvea lauhtuu, ja sataa vettä, ja sitä seuraa taas pakkanen, maan jäätymisen myötä sopulin ravinnonsaanti käy mahdottomaksi.

”Sopulikanta kasvaa aina, jos talvehtimisolosuhteet ovat niille suotuisat”, Henttonen kertoo.

Pääsääntöisesti sopulit elävät melkein huomaamattomana omissa oloissaan.

”Kesäisin sopulit hakeutuvat purojen varteen. Kosteikot ovat niille mieluisia elinalueita, joissa riittää myös ravintoa.”

Poikasesta aikuiseksi

Sopuli on vaellusaikojaan lukuun ottamatta tehokas lisääntyjä. Sopulit saattavat saavuttaa sukukypsyyden jo kolmen viikon iässä ja ne parittelevat ympäri vuoden. Enimmillään naaras voi synnyttää 6–8 poikuetta vuoden aikana.

Kesällä yksi naaras voi synnyttää kerralla jopa kymmenen poikasta.

”Talvisin poikueissa on enintään neljä poikasta, koska naaraiden energiaa kuluu paljon enemmän ravinnonhankintaan ja hengissä pysymiseen”, Henttonen kertoo.

Sopuli on hieman kömpelö ja jyrsijäksi kookas, noin 15 senttimetriä pitkän. Siksi se on petolinnuille ja pienpedoille, kuten ketulle, kärpälle ja lumikolle, helppo saaliseläin.

”Vaikka sopuli ei päätyisi pedon ravinnoksi, se elää yleensä vain yhden talven yli. Kaksi talvea nähnyt sopuli on jo todellinen harvinaisuus.”

Metsien vaarat

Suurimpien vaellusten myötä sopulit ovat levinneet ajoittain luontaisilta elinalueiltaan etelämmäksi.

Tuntureilta metsävyöhykkeelle siirtyneet populaatiot ovat kuitenkin hävinneet nopeasti.

”Metsässä on enemmän petoja kuin tuntureilla. Myyrät kantavat lukuisia sairauksia, joten myyrien elinalueille siirtyneitä sopuleita on mahdollisesti menehtynyt myös myyristä saatuihin tartuntoihin.”

Pohjoisena lajina sopulia uhkaa myös ilmastonmuutos. Talvien lämpeneminen ei välttämättä heti vaikuttaisi sopulikantoihin, mutta äkilliset säätilan muutokset heikentävät selkeästi sopulin elinolosuhteita.

Ilmastonmuutoksen myötä sään ääri-ilmiöt lisääntyvät ja ne voivat koitua sopuleille kohtaloksi.

X