Voiko vaatimaton varpuspöllö pelastaa Suomen metsät myyrätuhoilta?

Jaa kaverilleTilaa Seura
Tutkija Otso Huitu suosittelee viemään linnunpönttöjä metsään.
Tutkija Otso Huitu suosittelee viemään linnunpönttöjä metsään. © Jere Malinen
Pöllöstä biologinen ase? Voisiko varpuspöllö vähentää myyrien aiheuttamia taimituhoja? Otso Huitun ajatuksesta syntyi tutkimussuunnitelma.

Karjatiloilla oli ennen vanhaan navettakissansa. Niiden vastuullisena virkana oli pitää hiiret ja rotat poissa viljahinkaloista ja maitotiinuista. Miksei metsänomistajallakin voisi olla ”kissa” tai vaikkapa varpuspöllö, joka pitäisi myyrät kurissa?

Runsaina myyrävuosina jyrsijät aiheuttavat taimikoissa kymmenien miljoonien euron vahingot. Tähän pohdintaan sain jännittävän vastauksen jo kymmenen vuotta sitten silloisesta Metsäntutkimuslaitoksesta, nykyisestä Luonnonvarakeskuksesta: varpuspöllö, Suomen pienin pöllölaji. Sen englanninkielinen nimikin on ”pygmi”, mutta ei nimi pöllöä pahenna…

Hurjaluonteinen varpuspöllö riehaantuu

Varttuneissa sekametsissä hiljaiseloa viettävä pöllö nimittäin riehaantuu alkutalvella. Kun pakkaset alkavat, pieni pöllö ryhtyy varastoimaan pahan päivän varalle syötävää kuin jyrsijät konsanaan. Ainoa ero on, että se varastoi etupäässä jyrsijöitä.

Pirkanmaalaiset lintuharrastajat ”keksivät” 1990-luvun taitteessa varpuspöllöille kelpaavan pönttömallin. Aiemmin oli ollut ongelmana saada kranttu pöllö pesimään ihmisen tekemiin sahapintaisiin lautaluomuksiin. Kun pöntön etuseinää paksunnettiin ja se tehtiin tuppilaudasta, alkoi majapaikka kelvata varpuspöllöllekin.

Jopa 10 000 pöllöparia

Keksintö sai kolopulasta kärsineen pöllölajin runsastumaan. Myyrävuosien hipoessa huippua maassamme pesii arviolta jopa 10 000 pöllöparia.

”Pönttöjen avulla petolinturengastajat alkoivat muutenkin seurata varpuspöllöjen elämää. Lisätietoa saatiin muun muassa ruokavarastoista”, myyrätutkija Otso Huitu kertoi syksyllä 2008 ja jatkoi ihmettelyä.

”Havaittiin, että yhden pöllöreviirin talvivarastoissa saattoi olla yli 300 saalisyksilöä!”
Tästä virisi ajatus: Voisiko varpuspöllö vähentää myyrien aiheuttamia taimituhoja?

Myyrävuosien hipoessa huippua maassamme pesii arviolta jopa 10 000 pöllöparia.

Myyrävuosien hipoessa huippua maassamme pesii arviolta jopa 10 000 pöllöparia. istockphoto

Varpuspöllö sai 100 pönttöä metsään

Otso Huitun ajatuksesta syntyi tutkimussuunnitelma. Sen tiimoilta tutkimusryhmä pisti Keski-Savossa pystyyn suuren luokan kenttäkokeen. Metsäntutkimuslaitoksen puuseppä rakensi sata pöllön pönttöä.

Kesällä ne kiikutettiin myyrätuhoille alttiiden taimikoiden laiteille, pönttöpari kuhunkin kohteeseen. Vertailualueiksi valittiin 50 taimikkokuviota, jotka jätettiin pöntöttömättä.
Syksyllä tutkimustaimikoissa tehtiin myyrien koepyynnit, heinäinventoinnit ja merkittiin seurattavat taimiyksilöt.

Talvella tehdyissä tarkastuksissa varpuspöllöjen ruokavarastoja löydettiin 18 taimikon pöntöistä. Noin 600:sta varastoidusta saaliseläimestä lähes 90 prosenttia oli peltomyyriä.

Lehtijuttu varpuspöllöstä valmistui ennen kuin tutkimus päättyi. Jutussa Otso Huitu totesi tutkijamaiseen tyyliin näyttävän vahvasti siltä, että yksittäisissä, pienehköissä taimikoissa varpuspöllöillä voi jopa olla riittävästi raameja vähentää tuhoja, jos myyrämäärä on kohtuullinen.

Otso Huitu esittelee varpuspöllön pönttöönsä keräämää myyrävarastoa.

Otso Huitu esittelee varpuspöllön pönttöönsä keräämää myyrävarastoa. Jere Malinen

Ei silti pelastajaksi

Soitan Otso Huitulle nyt, yli kymmenen vuotta myyrätieteellisen salapoliisitutkimuksen jälkeen.

Mitä mieltä hän on Luonnonvarakeskuksen johtavana tutkijana, onko varpuspöllöstä kissaksi?

”Jos ajatellaan metsämaisemaa kokonaisuutena, niin ei ole. Varpuspöllöjä on sittenkin liian vähän ja myyriä liikaa, jotta pienestä petolinnusta olisi metsätuhojen pysäyttäjäksi.”

Mutta entäpä jos asiaa ajattelee navettakissan näkökulmasta? Ei senkään tarvitse pyytää kaikkia maailman rottia. Riittää kun se pitää ne aisoissa omassa navetassaan.

”Ainakin teoriassa on mahdollista, että pöllöpariskunnan asettuminen riskialttiin taimikon viereen saalistamaan vähentäisi myyrätuhoja. Ainakin silloin, kun ei ole huippumyyrävuosi”, Huitu korostaa.

Kaikesta huolimatta tutkija suosittelee viemään linnunpönttöjä metsään.

”Ne lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Talousmetsissä vallitsee krooninen kolopula.”

Tiesitkö tätä pöllöistä?

1. Suomessa pesii 10 pöllölajia. Pöntöissä niistä viihtyvät helmi-, varpus-, viiru-, hiiri- ja lehtopöllö.

2. Pöllöt valtaavat pesäpöntöt alkutalvella. Pesimäkausi käynnistyy useilla lajeilla jo tammi-helmikuussa. Pesintää säätelee pikkunisäkkäiden määrä. Useimmat lajit käyttävät pääravinnokseen myyriä ja hiiriä.

3. Pönttöjen ripustamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Pönttöjen rakennus-, kiinnitys- ja huolto-ohjeet: www.birdlife.fi

X