Yllättävä tutkimustulos: Myös buddhalaiset luostarimunkit pelkäävät kuolemaa
Onko elämä pelkkä illuusio, jonka loppumista ei tarvitse pelätä?
Kuolema merkitsee oman minän ja sen tarinan loppumista. Meidän on mahdotonta kuvitella, millaista olemassaolon lakkaaminen on, minkä vuoksi kuolemanpelko on hyvin yleismaailmallista.
Buddhalaiset kuitenkin eroavat joukosta. He uskovat, että ihmisen minä on jo lähtökohtaisesti pelkkä illuusio. Sitä ei ole olemassa, joten sen lakkaamistakaan ei pidä pelätä. Mutta miten on käytännössä?
Arizonan yliopiston tutkimuksessa oli mukana satoja tiibetiläisiä luostarimunkkeja, jotka olivat maanpaossa Intiassa. Vertailuryhmänä toimivat tavalliset tiibetiläiset, intialaiset hindut sekä amerikkalaiset kristityt ja ateistit.
Buddhalaiset uskoivat minän pysyvyyteen vähiten
Tutkimuksen ensimmäisessä osassa vertailtiin ryhmien käsityksiä minän pysyvyydestä. Tässä tulokset olivat odotetun kaltaisia: buddhalaiset uskoivat minän pysyvyyteen vähiten.
Kun siirryttiin kysymyksiin minän lakkaamisesta kuolemassa, tulokset tuntuivat olevan lähes järjenvastaisia. Vaikka buddhalaiset uskoivat minän tärkeyteen kaikkein vähiten, he pelkäsivät sen tuhoutumista eniten.
Minän tuhoutumista koskevaa pelkoa udeltiin kyllä/ei-väittämillä, muun muassa näin: ”Kuoleminen vuoden sisällä pelottaa minua, koska se merkitsee minän/persoonallisuuden tuhoutumista.”
Buddhalaisen doktriinin mukaan tähän olisi pitänyt tulla ei-vastauksia, mutta yllättäen kuolemanpelko oli voimakkainta juuri buddhalaisilla.
Toisessa osassa kuolemanpelko mitattiin kyselemällä, kuinka paljon ihmiset olisivat valmiita lyhentämään omaa elämäänsä, jos se merkitsisi jonkun toisen elämän pidentämistä. Buddhalaiset olivat kaikkein haluttomimpia tekemään tätä uhrausta. Halukkaimpia siihen olivat yllättäen ateistit.