Ylläty metsässä: Kauriit tulevat kaupunkien liepeille, nyt niillä on myös vasomisaika
Suomen pienimmällä hirvieläimellä on vasomiskausi käsillä.
Metsäkauris on lähestulkoon urbaani märehtijä.
Pieni kauris liikkuu nykyään asutusten ja jopa kaupunkien lähistöllä.
”Metsäkauris on Suomessa ruokinnanvarainen eläin ja se hakeutuu asutuksen tuntumaan ravinnon perässä”, kertoo suunnittelija Katja Ikonen Luonnonvarakeskuksesta.
Metsäkauriit eivät kesyynny, mutta ne oppivat tunnistamaan kaikki ne ihmiset, jotka ruokkivat niitä.
Metsäkaurista tavataan tätä nykyä kautta maan aina Varsinais-Suomesta Inariin.
”Lapissa metsäkauris on kuitenkin vähälukuisempi kuin eteläisessä Suomessa.”
Verinahan kelomista
Metsäkauriilla on viivästynyt sikiönkehitys. Kauriin kiima-aika ajoittuu heinä-elokuulle. Parittelun jälkeen alkio kiinnittyy kohdun seinämään ja alkaa kehittyä vasta joulun tietämillä.
”Metsäkauriin vasomiskausi käynnistyy touko-kesäkuun taitteessa”, Ikonen kertoo.
Täysikasvuinen metsäkauris on säkäkorkeudeltaan noin 65–75 cm ja painaa 15–35 kiloa. Vastasyntynyt vasa ei ole polvea korkeampi ja painaa vain muutaman kilon.
Vasa elää noin vuoden päivät emonsa mukana. Metsäkauriit muodostavat myös perheryhmiä, joihin kuuluu yksi uros, kahdesta kolmeen naarasta ja vasat.
Metsäkaurisuroksen sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa loppukeväällä.
”Uros hankaa sarvia peittävän verinahkan pois kelomalla sarviaan puuta vasten. Samalla sen otsan hajurauhasista erittyy hajuainetta, jolla se merkitsee reviirinsä.”
Ylivuotiset harhailijat
Suomessa metsäkauriista ei ole tehty varsinaisia lukulaskelmia, mutta maamme kannan arvioidaan tasaantuneen viime vuosina noin 20 000 yksilön tietämille.
Metsäkauris voi liikkua kaikkina vuorokaudenaikoina, mutta se on aktiivisimmillaan aamu- ja iltahämärissä.
Kesällä uusien vasojen syntyessä edellisvuoden urosvasat lähtevät hakemaan omia elinalueitaan.
”Yleensä kaupunkien tienoilla vaeltavat kauriit ovat näitä ylivuotisia vasoja. Ne saattavat harhautua myös maanteille ja kauriita menehtyy liikenteen uhreina”, Ikonen kertoo.
Suomessa metsästetään noin 2 000–4 000 metsäkaurista vuosittain.
”Nykyinen kanta kestää metsästyksen. Metsäkauriista on saatu meille pysyvä riistaeläin.”
Ahvenanmaalta Lappiin
Metsäkauriita on todistettavasti elänyt Ahvenanmaalla 1500–1600-lukujen taitteessa. 1950–1960-luvuilla luultavasti saarelta hävinneitä kauriita istutettiin sinne uudestaan.
Manner-Suomen ensimmäiset metsäkauriit havaittiin Tornion seudulla 1950-luvulla.
Siirtoistutusten ja tehokkaan levittäytymisensä ja ruokinnan ansiosta maamme metsäkauriskanta on kasvanut nykyiselle tasolleen.
”Pienikokoisen metsäkauriin on hankala liikkua ja hankkia ravintoa, jos maassa on runsaasti lunta”, Ikonen kertoo.
”Lajin leviäminen pohjoisille alueille selittyy pitkälti leudoista talvista. Metsäkauris ei ole vaativa elinympäristönsä suhteen, mutta se hyötyy ilmaston lämpenemisestä.”
1. Metsäkauris on kesällä väritykseltään puna- ja talvella harmaanruskea. Nuori vasa on täplikäs, mutta täplät häviävät kauriin kasvaessa. Vain uroksella on pienet pystyt pääsääntöisesti kolmipiikkiset sarvet. 2. Metsäkauris on märehtivä kasvinsyöjä. Metsäkauris suosii ravintonaan energiapitoista, helposti sulavaa kasvisravintoa. Kesällä kauris syö vihreitä heinä- ja ruohokasveja, mutta sille kelpaavat myös marjat ja jäkälät. 3. Metsäkauris saattaa talvella syödä muun ravinnon puutteessa myös männynneulasia. Pienenä eläimenä kauris ei kuitenkaan aiheuta mäntytaimikoille yhtä mittavia vahinkoja kuin esimerkiksi hirvi.Tiesitkö?