Hiihtämisen yksinäisyys pilaa lajin

Jaa artikkeliTilaa Seura
Koululaisia hiihtämässä vuonna 1944. © SKOY
Suomalaiset suosivat sosiaalisia liikuntalajeja, mutta hiihtäessä kaverin kanssa rupattelu on käytännössä kiellettyä.

Hiihtoladulle ei tulla juttelemaan. Painellaan peräkanaa, ollaan hiljaa.

Tämä ei ole tätä päivää.

Suomalaiset ovat nykyään sosiaalisia. Myös urheillessaan.

Kuntosalilta löytyy aina vähintään yksi yhdessä treenaava pariskunta. Vesijuoksu valtaa ratoja uimahalleissa – vettä polkiessaan pystyy rupattelemaan kaverin kanssa. Juoksukouluihin osallistutaan työporukalla.

Sen sijaan hiihtäminen: yksin suksitaan. Jos hiihdon pariin halutaan saada uusia harrastajia, lajista täytyy saada sosiaalisempi.

Seura kelpaa

Suomalaiset viihtyvät liikkuessaan muiden seurassa,  liikuntasosiologian professori Hannu Itkonen Jyväskylän yliopistosta vahvistaa.

”Joukkuelajien suosio on 1990-luvulta saakka selkeästi kasvanut. Jalkapallon, jääkiekon ja salibandyn harrastajamäärät ovat lisääntyneet reippaasti.”

Aikuisenakin saatetaan liittyä esimerkiksi lentopallojoukkueeseen. Joukkuelajit kiinnostavat myös nuoria. Mutta uusia lasseviréneitä ei tunnu syntyvän.

Onko sosiaalisuuden jano syrjäyttänyt yksin puurtamisen eetoksen?

”Yhteiskunnassa edellytetään nykyään moniroolisuutta ja vuorovaikutuksen lukutaitoa. Joukkuelajit ja niiden harrastaminen tarjoavat tätä. Joukkuelajeissa otetaan rooleja ja jokainen saa oman paikkansa”, Itkonen selittää.

Kilpaurheilussakin Suomi pärjää joukkuelajeissa. Viime vuosina jopa koripallossa ja lentopallossa on saavutettu menestystä.

Miten hiihdosta sitten saataisiin sosiaalisempaa?

Hiihtoa pareittain

Liikuntasosiologi Hannu Itkosen mukaan lajia on jo yritetty kehittää sosiaalisempaan suuntaan esimeriksi erilaisin viesti- ja parihiihtokilpailuin.

Vaikka joukkuelajit ovat suosiossa ja urheilua halutaan harrastaa yhdessä, yksilölajien harrastajat nauttivat kuitenkin yhä arvostusta. Viime vuonna vuoden urheilijaksi valittiin hiihtäjät Iivo Niskanen ja Sami Jauhojärvi.

Tosin ensimmäisen kerran Urheilugaalan historiassa ensimmäinen sija oli jaettu. Menestyiväthän miehet yhdessä paremmin kuin yksinään. Niskanen ja Jauhojärvi voittivat parisprintin ja toivat sosiaalisella hiihtämisellään kultaa talviolympialaisista Suomeen ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen.

Älä huuda latua

Suurimmilla laduilla latu-uria kulkee vierekkäin. Onko vasemmanpuoleinen latu vain ohittamista varten, vai saako kaverin kanssa hiihtää rinnakkain? Millainen on tämän päivän latuetiketti?

Pääsääntönä on se, että hiihdetään peräkkäin. Suomen Ladun aikuisliikunnan koordinaattori Hanna Okkonen kertoo, etteivät katseet ole suopeita, jos kaksi aikuista hiihtää vierekkäin ja juttelee. Vasemmanpuoleinen latu on tarkoitettu nopeammille hiihtäjille ja ohitusta varten.

”Pitää ottaa muut huomion ja jutella vaikka latukahvilassa tai hiihdon jälkeen. Aikuiset kyllä osaavat hiihtää peräkkäin”, Okkonen toteaa.

Lapsen kanssa sen sijaan voi hiihtää rinnakkain.

”Nopeammat sitten ohittavat”, Okkonen sanoo.

Hiihtäjät käyttäytyvät Okkosen mukaan yleensä toisiaan kohtaan nätisti ja latuetiketti tunnetaan. Nopeampi hiihtäjä väistää hitaampaa.

”Latua” ei  kannata huutaa. Siitä tulee kaikille vain paha mieli. 

X