Riemu repesi kaukalossa, kun leijonat voitti pitkään odotetun olympiakullan – Näin kiekkolegendat arvioivat Suomen menestystä
Leijonat voitti Pekingissä historiallisen olympiakullan. Seuran haastattelemat kiekkolegendat kertovat odottaneensa olympiakultaa jo 1990-luvun alusta saakka.
Leijonat syöksyivät finaalin loppusummerin soidessa syleilemään maalivahti Harri Säteriä, joka nousi tärkeimpien pelaajien joukkoon niin välierässä kuin loppuottelussakin. Taustalla valmennuksen muistiinpanot lentävät ilmaan.
Voiko tätä vieläkään uskoa todeksi? Suuri suomalainen olympiaunelma toteutui vihdoin sunnuntaina 20. helmikuuta, kun miesten jääkiekkomaajoukkue nujersi olympiafinaalissa Venäjän olympiakomitean urheilijat lukemin 2–1. Summerin soidessa viimeisen kerran alkoivat riemujuhlat yhtä aikaa Pekingin kaukalossa ja Helsingin kauppatorilla.
Ensimmäisissä olympialaisissaan pelannut lahtelainen Hannes Björninen nousi finaalissa koko kansan juhlimaksi sankariksi. Ensin hän syötti Ville Pokan tekemän 1–1-tasoituksen, ja sitten heti kolmannen erän alkuun teki itse voittomaaliksi jääneen 2–1-osuman.
Björnisen ja Pokan kanssa yhtä lailla loppuottelun tärkeimpien hahmojen joukkoon nousivat maalivahti Harri Säteri sekä kaksi maalia syöttänyt puolustaja Atte Ohtamaa. Myös Leijonat-ikoni Marko Anttila sai syöttöpisteen voiton varmistaneeseen maaliin.
Vaikka olympiakulta on ennen kaikkea pelaajien voitto, on Leijonia silti mahdotonta ajatella ilman päävalmentaja Jukka Jalosta.
Joonas Nättinen ja finaaliottelussa tehokkaasti pelannut Hannes Björninen ottivat pelin jälkeen ilon irti kultamitaleistaan. © Jesse Väänänen
”Jokainen hoitaa oman ruutunsa viimeisen päälle”
Jukka Jalonen on niin Pekingin kultaleijonien kuin pidemmän aikavälin maajoukkueen keskushahmo ja kulmakivi.
Ennen olympiakultaa Jalonen vei Suomen MM-kultaan 2011 ja 2019 sekä valmensi Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen maailmanmestariksi vuonna 2016.
Finaalin jälkeen Jalonen antoi TV5:lle haastattelun, jossa kiitti joukkueensa jokaista jäsentä.
”On johtajia, joilta löytyy kirjaimia rinnasta ja sitten on paljon muita johtajia, jotka johtavat esimerkillään kaukalossa omassa roolissaan epäitsekkäästi. Se on ollut meidän vahvuus jo vuosia. Varmaan se oli isoin syy, miksi olimme tänään selvästi parempi joukkue jäällä ja voitimme ansaitusti.”
Jalonen liikuttui väkevästi, kun haastattelussa kysyttiin, keitä valmentaja halusi kiittää. Omalta osaltaan hän muisti pelaajien lisäksi erityisesti perhettään.
”Tässä ryhmässä on niin paljon hyviä tyyppejä. Jokainen hoitaa oman ruutunsa viimeisen päälle. Kaikkia arvostetaan roolista riippumatta. Se näkyy kaikessa. Kotiin vaimolle Sarille terveiset, ja pojille kanssa. Ja äitille ja siskolle.”
Leijonien päävalmentaja Jukka Jalonen on joukkueen monivuotinen kulmakivi. Nyt hän on olympiavoittaja sekä kaksinkertainen maailmanmestari. © Jesse Väänänen
Torino on nyt kuitattu
Eräs Jalosen työuran parhaiten tuntevista ihmisistä on suomalaisen jääkiekon Rautakansleriksi kutsuttu Kalervo Kummola. Hän teki monikymmenvuotisen uran sekä Suomen Jääkiekkoliiton puheenjohtajana että kansainvälisen jääkiekkoliiton varapuheenjohtajana sekä toimi Suomen Olympiakomiteassa 23 vuotta. Kummola jos joku tuntee Leijonat pitkän aikavälin perspektiivillä.
”Jukka Jalonen on nyt nimi, jonka kaikki tietävät. Menestyksekkäin valmentaja suomalaisessa jääkiekossa. Hän on mies, joka kulkee jalat maassa, ja se johtuu varmaan siitä, että hän on uransa alussa tullut niin kovan tien läpi.”
Kummola muistuttaa, että Jalosen tie menestyväksi huippuvalmentajaksi ei todellakaan ole ollut valmiiksi siloiteltu, vaan hänen on täytynyt itse rakentaa uransa aivan pohjalta saakka.
”Hän sai 90-luvun alussa potkut Ilveksestä ja pyydettiin sitten vielä saman kauden aikana takaisin sinne. Sitten hän oli tuolla jossain Englannin Newcastlessa ja Italiassa valmentamassa, se uran alku oli aika hankala.”
Jalonen on itse aiemmin todennut juuri Kummolan mainitseman kauden 1994–1995, jolla hän valmensi Ilveksen liigajumboksi, olleen hänen uransa kannalta tärkeä.
Liigapaikka pysyi karsintojen kautta hädin tuskin. Jos seura olisi silloin pudonnut divariin, olisi valmennusura saattanut olla siinä, Jalonen on myöhemmin aprikoinut.
Nyt saavutettu olympiakulta on Kummolalle tärkeä, sillä hän kertoo odottaneensa voittoa vuodesta 1994 lähtien, jolloin Curt Lindström vei Lillehammerissa Leijonat pronssille.
”Totta kai olympiakulta lämmittää minua henkilökohtaisestikin, sillä nämä pelaajat ovat olleet maajoukkueessa jo minun aikanani. Mutta ennen kaikkea voitto on tietysti pelaajien.”
Hän kertoo, että kipeimmin jyrähtelevää kiekkopomoa on jäänyt uraltaan vaivaamaan juuri olympialaisten loppuottelu kuusitoista vuotta sitten.
”Se Torinon hävitty finaali. Se oli niin hyvä turnaus, mutta loppuottelussa oli huonoa onnea.”
Kummola viittaa hetkeen, jolloin Saku Koivun maila katkesi, ja Ruotsi sai kiekon. Siitä seuranneesta hyökkäyksestä Ruotsi teki voittomaalin 3–2 ja suomalainen penkkiurheilukansa koki järisyttävän pettymyksen.
Se pettymys on nyt iäksi hyvitetty.
Miro Aaltonen, Mikko Lehtonen ja Saku Mäenalanen ottivat pelin jälkeen ilon irti kultamitaleistaan.© Jesse Väänänen
Kuningasleijona sai seuraa
Suomen jääkiekkomaajoukkueen historian luultavasti merkittävin keskushyökkääjä Raimo ”Raipe” Helminen edusti miesten A-maajoukkuetta peräti 331 kertaa, useammin kuin kukaan muu.
Helmisen uralle mahtuu paitsi maailmanmestaruus, myös peräti kuudet olympiakisat, joista tamperelainen saalisti kolme mitalia. Calgaryn vuoden 1988 hopean lisäksi Helmisen palkintokaapista löytyvät olympiavuosien 1994 ja 1998 pronssit.
Raipe nostaa olympiakultaa saavuttaneiden Leijonien vahvuudeksi yhtenäisyyden.
”Se on ihan selvää, ettei mikään joukkue pärjää, jos yhtenäisyys ei ole huipussaan.”
Helminen näkee olympiakullan vuosikymmenien jatkumon päätepisteenä.
”Leijonien tie tähän päivään saakka on ollut pitkä. Sentti sentiltä on taisteltu eteenpäin.”
Lehdistössä Suomen kuningasleijonaksi on kutsuttu sekä Raimo Helmistä että Teemu Selännettä. Kumpikin ansaitsee kunnianimen, ja viimeistään nyt se voidaan myöntää myös päävalmentaja Jukka Jaloselle.
Pelaajauransa jälkeen Helminen on työskennellyt jo pitkään valmentajana. Jukka Jalosen apuvalmentajana hän on toiminut Jokereissa KHL-liigassa.
Helmisen mukaan Jalosen vahvuus on siinä, että hän osaa valmentaa tuloksellisesti sekä kokeneita että kokemattomia joukkueita.
”Kyllä me Jukan kanssa ollaan oltu paljon tekemisissä. Hänellä on kyky luoda joukkue sillä lailla, että jokainen jäsen tietää ja osaa hommansa.”
Lisäksi Helminen nostaa esiin Jalosen kyvyn toimia kovankin paineen alla.
”Hänellä on hyvä, oma persoonansa. Vakaa, luotettava ja uskottava.”
Usein suuri yleisö näkee Leijonista, tai mistä tahansa menestysjoukkueesta, vain pelaajat ja valmentajat, ja osa joukkueen päivittäiseen arkeen kiinteästi kuuluvista tärkeistä ihmisistä jää piiloon.
Raipe nostaa mielellään esiin huoltajia ja kuvailee huoltajien ja pelaajien suhdetta tiiviiksi.
”Pelaajat arvostavat huoltajia ihan perkeleesti. Hyvillä huoltajilla on suuri merkitys joukkueen menestykselle. Kun pelaa joukkueessa pitkään, huoltajista voi tulla hyviä ystäviä. Itse soittelen edelleen lähes päivittäin Ilveksen huoltajien Lasse Laukkasen ja JP Janssonin kanssa.”
Leijonat kulkivat pitkän tien olympiakultaan. Raimo Helminen oli Leijonien tehokkain pelaaja Calgaryn olympialaisissa 1988. Jukka Tammi torjui silloin ratkaisevassa ottelussa voiton Neuvostoliitosta. © Matti Björkman / LK
Matka alkoi Calgarysta
Suomen jääkiekkomaajoukkueen ensimmäiset arvokisamitalit 1988 (olympiahopea) ja 1992 (MM-hopea) toi silloinen päävalmentaja Pentti Matikainen.
Matikaisen mukaan Jukka Jalosen vahvuus on joukkueidensa roolittaminen, eli hän ei etsi jokaiselle pelipaikalle absoluuttisesti parasta pelaajaa, vaan sopivimman pelaajan.
Juuri sitä teki myös Matikainen jo vuonna 1988.
”Roolitimme joukkueen niin, että siellä oli 15–17 parasta sen ajan suomalaispelaajaa, ja loput sellaisia pelaajia, jotka pystyivät motivoitumaan ja sitoutumaan heille annettuihin tehtäviin.”
Matikainen tuntee Jukka Jalosen hyvin pitkältä ajalta, sillä miehet valmensivat yhdessä Rauman Lukkoa kaudella 1995–96. Silloin Matikainen oli päävalmentaja.
”Hän on aina ollut sellainen valmentaja, ettei tee itsestään mitään numeroa. Pelaajien suhteen hän on aina kyennyt hyvin myymään heille oman pelifilosofiansa. Hänen pelaajansa ovat aina erittäin sitoutuneita. Se on ison johtajan merkki.”
Helmisen ja Matikaisen lailla Leijonien olympiamitalipioneerina Calgaryn 1988 eturintamassa toimi maalivahti Jukka Tammi, joka seisoi maalilla, kun Suomi sarjamuotoisen turnauksen viimeisessä ottelussa kaatoi Neuvostoliiton 2–1.
Tammi näkee Pekingin kultajoukkueessa paljon yhtymäkohtia Leijonien historian menestysjoukkueisiin.
”Nytkään joukkueessa eivät ehkä olleet aivan parhaat pelaajat, mutta jokaisessa roolissa oli siihen sopivin pelaaja. Ja kuten Lillehammerissa 1994, nyt Suomi pelasi koko turnauksessa vain yhden huonon erän, eli Ruotsi-ottelun alussa.”
Pekingin joukkueen maalivahtipelistä Tammella on selvä näkemys.
”Aivan huippuluokkaa. Harri Säteri oli jo välierässä niin hyvä, että ilman häntä Suomi olisi joutunut siitä pronssiotteluun.”
Leijonien ykkösvahdiksi noussut Harri Säteri sai varauksettomat kehut myös vuoden 1988 olympiahopeamitalistilta Jukka Tammelta. © Jesse Väänänen
Kohti MM-kotikisoja
Olympiakulta viitoittaa vahvasti koko Suomen jääkiekkokevättä. Maailmanmestaruuskisat pelataan tänä vuonna Tampereella ja Helsingissä, ja Pekingistä otetun voiton myötä Leijonat on entistä vahvempi ennakkosuosikki myös MM-kultakamppailuun.
Valmennusuransa lisäksi Pentti Matikainen tunnetaan myös toimitusjohtajana, ja taloustuntijana hän huomauttaakin olympiamenestyksen tekevän hyvää myös MM-kisoille.
”Aivan varmasti yksi asia, mitä olympiakulta saa nyt aikaan, on buusti MM-kisojen lipunmyyntiin.”
MM-kisoissa Leijonat pelaa ottelunsa Tampereen juuri valmistuneessa Kansiareenassa, jossa jo talven liigaotteluissa on ollut loistava tunnelma.
Nyt kaikki viittaa siihen, että Leijonien hypätessä ensi kerran MM-kisakaukaloon, kotiyleisö kiehuu ja kuohuu ensi hetkestä alkaen.