Draamaa, riemua ja banaaniskandaali – nämä MM-kisojen Tšekki–Suomi-ottelut eivät unohdu

MM-kisoissa tšekkejä vastaan on nähty riemua, pettymyksiä, piinaa, draamaa, vähältä piti -tilanteita ja skandaalikin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Suomen joukkue riemuitsee voittoisan Tšekkoslovakia-ottelun viimeisen rangaistuslaukauksen jälkeen Prahassa toukokuussa 1992. Alimmaisena maalivahti Markus Ketterer.

MM-kisoissa tšekkejä vastaan on nähty riemua, pettymyksiä, piinaa, draamaa, vähältä piti -tilanteita ja skandaalikin.
Teksti:
Hannu Teider

Helsinki 1974: Banaaniskandaali

Suomen ensimmäinen MM-mitali kimalteli jo hyppysissä. Suomi oli voittanut Tšekkoslovakian 5–4, kun riemu muuttui maan suruksi. Maalivahti Stig Wetzellin dopingnäytteestä löydettiin efedriiniä.

Positiivisen näytteen syyksi kerrottiin liiallinen banaanien syönti. Wetzellin käry oli kuitenkin peräisin särkylääkkeestä.

Koko kansan suruksi Suomen voitto tuomittiin 0–5 häviöksi, ja sijoitus romahti mitaleilta neljänneksi.

Praha 1992: Tšekin kotijää suli

Suomi voitti ensimmäisen MM-mitalinsa juuri Prahassa vuonna 1992.

Pentti Matikaisen valmentama Leijonat hävisi MM-turnauksen ainoan ottelunsa finaalissa Ruotsille karvaasti 2–5. Lohtuna suomalaiset voittivat välierässä isäntämaa Tšekkoslovakian ikimuistoisen rankkarikisan jälkeen.

Varsinainen peliaika päättyi 2–2, eikä jatkoaikakaan tuonut ratkaisua.

Suomen suurin sankari maalivahti Markus Ketter torjui rankkarikisassa jokaisen tšekkiyrityksen.

Ketter valittiin myös kisojen All stars -kokoonpanoon Timo Jutilan ja MM-kisojen pistepörssin ensimmäisenä suomalaispelaajana voittaneen  Jarkko Varvion ohella.

Tukholma 1995: Välipala kultajunassa

Suomi hävisi Tukholmassa alkusarjan ottelunsa tšekeille 0–3. Välierässä liekeissä ollutta leijonajoukkuetta ei enää yllätetty. Suomi voitti välierässä Tšekin 3–0.

Piinaa kesti kuitenkin kauan. Raimo Helminen iski ensimmäisen erän ainoan maalin. Toinen erä mentiin kihelmöivästi 0–0.

Kolmannessa erässä Suomen maalihanat avautuivat. Ensin Ville Peltonen taituroi 2–0, ja vajaat kolme minuuttia ennen loppusummeria Mika Nieminen täräytti loppulukemat 3–0.

Zürich 1998: Tuplavääntöä

Sveitsin MM-kisoissa myös välierät pelattiin kaksiosaisina.

Ensimmäisen osaottelun Suomi voitti 4–1, maalintekijöinä Antti Törmänen, Ville Peltonen, Jarkko Ruutu ja Sami Kapanen.

Kaksi vuorokautta myöhemmin tšekkivastus oli toisessa osaottelussa tiukempi.

Tšekit johtivat vielä kahden erän jälkeen 1–0. Kolmannessa erässä Helminen ja Jere Karalahti nostivat Suomen 2-2 tasapeliin.

Myös finaali pelattiin kaksiosaisena, mutta Suomea järjestelmä ei enää suosinut.

Ensimmäisen osan voitti Ruotsi 1–0, ja kun toisen osaottelu päättyi 0–0, Ruotsi vei maailmanmestaruuden.

Lillehammer 1999: Turskan makua

Niin lähellä, mutta niin kaukana oli kulta Lillehammerissa. Kisat olivat MM-kisojen historian toinen kerta, kun finaali pelattiin kahdesti.

Tšekit voittivat finaalin ensimmäisen osaottelun 3–1, ja Suomi vei toisen 4–1.

Tarvittiin jatkoaika, jossa sankariksi ja ratkaisijaksi nousi Jan Hlavac. Ei auttanut, vaikka Suomi hallitsi hyökkäyspeliä. Olihan joukkueessa turnauksen arvokkaimmaksi pelaajaksi valittu Teemu Selänne ja Saku Koivu.

Hannover 2001: Varma kulta kirposi

Suomi johti MM-finaalissa tšekkejä toisen erän jälkeen jo 2-0 Juha Lindin ja Juha Ylösen maaleilla.

Kolmannessa erässä tahti muuttui ja Suomen peliote katosi. Tšekkien hurja takaa-ajo tuotti myös maaleja.

Ensin Martin Prochátška iski 2-1 ajassa 44,31, ja kuutisen minuuttia ennen loppua Jiri Dopita tasoitti 2-2:een.

Jatkoaikaa ehdittiin pelata runsaat kymmenen minuuttia, kun David Moraves sammutti Suomen kultajanon.

X