Tästä syystä hiihtäjien valmennuspäällikkö tarkasti Falunin hotellin

Valmennuspäällikkö Eero Hietanen on kerran hankkinut hiihtäjien hotellihuoneisiin jopa väliaikaisen parketin.

Jaa artikkeliLähetä vinkki

Aino-Kaisa Saarinen valmennusleirillä Itävallan Ramsaussa.

Valmennuspäällikkö Eero Hietanen on kerran hankkinut hiihtäjien hotellihuoneisiin jopa väliaikaisen parketin.
(Päivitetty: )
Teksti:
Sanna Puhto

Suomen maastohiihtomaajoukkueen ikävimmät vastustajat eivät liiku suksilla eivätkä pukeudu numeroliiviin. Salakavalaa vastustajaa on vaikea nähdä, mutta jos sitä hengittää, sen huomaa. Siitä voi alkaa hiihtäjän alamäki.

Vihollinen on pöly. Tavallinen huonepöly.

Tämä vastustaja pakotti valmennuspäällikkö Eero Hietasen jo tammikuussa Faluniin tutkimaan Suomen MM-joukkueen yöpymisolosuhteita.

”Kävin tarkastamassa, että joukkueen hotellihuoneissa ei ole kokolattiamattoja.  Vaikutti hyvältä: kaikissa huoneissa oli parketti tai laminaatti”, Hietanen sanoo.

Väliaikainen parketti

Varsinkin kokolattiamatto on kirosana hiihtäjille.  Hiihtäjät on ohjeistettu imuroimaan ensitöikseen kisapaikalla.

Hiihtäjien pölyherkkyys johtuu siitä, että hiihto on hengityselimille erityisen raaka laji. Hiihtäjä vetää maksimisuorituksessa pakkasilmaa keuhkoihinsa. Valtaosa huippuhiihtäjistä kärsiikin astmasta. Pöly kuormittaa turhaan herkistynyttä hengityselimistöä.

”Aina kun on ylipäätään mahdollista, huoneet tarkistetaan etukäteen ennen arvokisoja”, Hietanen sanoo.

Vancouverin 2010 talviolympialaisten alla kisakylä tarkistettiin kahteen kertaan. Kummallakaan kerralla se ei kuitenkaan ollut valmis. Lopulta ilmeni, että huoneisiin oli asennettu kokolattiamatot. Se on kanadalainen tapa, sillä kisakylä rakennettiin varsinaisesti kaupungin vuokra-asunnoiksi.

”Saimme lisämaksusta väliaikaisen parketin huoneisiin”, Hietanen kertoo.

Lattia muovitettiin

Hietasen maajoukkuevalmennusuran aikana on kerran turvauduttu lattian muovittamiseen. Se tapahtui Liberecin MM-kisoissa Tšekissä 2009.

”Majapaikka oli ylioppilaskylä. Tuntui, että lattiasta tuli aina vain jotain, vaikka kuinka imuroitiin. Osalle urheilijoista lattiat muovitettiin.”

Siihen loppui pöllyäminen.

Vaikka pölyhiukkaset ovat mitättömän pieniä, niiden vaikutukset voivat olla suuria.

Se nähtiin tammikuun Tour de Skillä, jossa iso osa Suomen joukkueesta sairastui. Hengityselimiä kuormittanut huonepöly oli yksi tekijä, joka edisti infektioiden kykyä iskeä.

Vastikään pidetyissä nuorten MM-kisoissa Kazakstanin Almatyssa oli hyvin saastunut ilma. Hengitysoireita saivat nekin, joilla ei ole diagnosoitua astmaa.

”Ilman epäpuhtauksien todellista vaikutusta on vaikea arvioida. Mutta jos urheilijalla on tunne, että hengittäminen on ongelmallista, se vaikuttaa jo korvien väliin. Silloin on vaikea pystyä huippusuoritukseen.”

X