Tour de Skin 3,6 kilometrin loppunousu on huippuhiihtäjillekin ”raju veto” – sairastumisriski kolminkertaistuu kisaviikon jälkeen

Jaa kaverilleTilaa Seura
Viime vuonna Norjan Ingvild Flugstad Østberg nousi Alpe Cermisin päälle ensimmäisenä voittaen samalla Tour de Skin kokonaiskilpailun. © TOUR DE SKI
Alpe Cermisin rinteen ylös kapuaminen on mainettaan helpompi. Urheilijoiden tehotaso on korkealla, mutta kokonaisenergiankulutus ei ole erityisen suuri.

Maastohiihdon Tour de Skin kokonaiskilpailut ratkeavat sunnuntaina 5. tammikuuta, kun hiihtäjillä on edessä 10 kilometrin vapaan hiihtotavan yhteislähtö Italian Val di Fiemmessä.

Aiemmin Tourin päätöskisa on käyty takaa-ajona. Tällä kertaa Alpe Cermisin 3,6 kilometrin loppunousussa on odotettavissa ruuhkaa.

Jyrkän laskettelurinteen ylös kapuaminen on raskas urakka jopa maailman parhaille hiihtäjille. Moninkertainen hiihdon maailmanmestari, viime vuonna uransa lopettanut Aino-Kaisa Saarinen kertoo, että suoritusta edeltävät muut kisat ja matkustelu tekevät noususta entistä rankemman.

”Nousu on niin jyrkkä, ettei sen aikana pysty vaihtamaan tekniikkaa. Se puuduttaa enemmän lihaksistoa. Se on kyllä raju veto.”

Hän arvelee, että kokonaisuudessaan reilun puolen tunnin kisan aikana kuluu kaloreita reilusti. Tourin suorituksista ex-hiihtäjä kertoo toipuneensa noin viikossa.

Saarinen on sitä mieltä, että Krista Pärmäkoski teki oikean päätöksen jättäessään Tour de Skin väliin sairastumisen takia.

”Jos lähtee Tourille, pitää olla hyvässä kunnossa. Riskit kasvavat, jos on huonossa kunnossa tai sairaana, ja koko loppukausi voi mennä pilalle.”

Krista Pärmäkoski hiihti kokonaiskilpailun kolmanneksi vuosi sitten, mutta joutui jättämään Tourin väliin sairastumisen takia tänä vuonna. © Tomi Hänninen/Yle

Sairastumisriski kolminkertaistuu Tour de Skin jälkeen

Maastohiihtomaajoukkueen fysiologi, Kihun asiantuntija Ville Vesterinen kertoo, että Tour de Skin pahamaineisen loppunousun kokonaisenergiankulutus ei ole niin suuri kuin voisi uskoa.

”Nousu on kestoltaan lyhyt, naisilla noin 18 minuuttia ja miehillä 16 minuuttia. Tehotaso on korkea, mutta kokonaisenergiankulutus ei ole erityisen suuri. Loppunousu ja päätöskisa eivät sinällään eroa energiankulutuksen suhteen muista kisoista, sillä kilpailu ei ole kovin pitkä ja ennen viimeistä ylämäkeä on lähes pelkkää tasamaata.”

Vesterinen arvioi, että koko Tourista palautuminen vie noin pari-kolme viikkoa, ja rasitusta lisää myös matkustelu. Sairastumisriski on tavallista korkeampi: Vesterisen kertoo, että norjalaistutkimuksen mukaan riski sairastua välittömästi Tourin jälkeen kolminkertaistuu.

Kihun urheilufysiologian asiantuntija Esa Hynynen on samoilla linjoilla: hän arvelee, että Tourin jälkeen urheilijoiden suorituskyky on lähellä normaalia noin parin viikon päästä. Pelkästä loppunoususta urheilija voi palautua jo seuraavana päivänä.

”Päätöskilpailun loppunousu ei ole kestävyysurheilijalle niin valtavan kova kuormitus, mutta koko turnee on itsessään raju kokemus ja siitä palautuminen vie aikaa. Osa urheiljoista pystyy kuitenkin kilpailemaan jo melko pian sen jälkeen kovalla tasolla. Parhaimmillaan kunto jopa nousee, jos palautuminen on onnistunutta.”

Sunnuntaihiihtäjälle loppunousun suorittaminen olisi elämys, mutta myös raju suoritus, josta palautuminen kestäisi kauan. Nousussa hapenottokyky korostuu.

”Se on niin jyrkkä, että sunnuntaihiihtäjän vauhti olisi todella hidasta. Aktiivikuntoilija pystyisi hiihtämään ylös kohtuullisen reipasta vauhtia ja selviytyisi pysähtelemättä, mutta suosittelisin pieniä taukoja välissä.”

Lue myös: Tour de Skin päätöskisaa uudistettiin – legendaarinen loppunousu vaarassa ruuhkautua: ”Se ei ole enää kilpaurheilua”

X