Tour de Skin päätöskisaa uudistettiin – legendaarinen loppunousu vaarassa ruuhkautua: ”Se ei ole enää kilpaurheilua”
Maastohiihdon Tour de Ski päättyy sunnuntaina Alpe Cermisin nousuun. Tänä vuonna Tourin päätöskilpailu käydään yhteislähtönä. Ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ihmettelee valintaa.
Maastohiihdon Tour de Ski -kokonaiskilpailun voittajat ratkeavat tulevana sunnuntaina 5. tammikuuta 2020.
Naiset taistelevat Tour de Skin voitosta klo 14.15 alkavassa 10 kilometrin vapaan hiihtotavan kilpailussa, miehet päästetään yhtä pitkälle ladulle klo 16.15. Suomalaisten menestys lepää Iivo Niskasen harteilla.
Tuttuun tapaan Tourin päätöskisa huipentuu 3,6 kilometrin loppunousuun, Alpe Cermisiin. Laskettelurinteen nousu on jyrkimmillään 28 astetta.
Aiempina vuosina kokonaiskilpailun kärkipaikkaa pitävä hiihtäjä on lähtenyt ensimmäisenä matkaan ja kisa on käyty takaa-ajokilpailuna. Nousun päälle ensimmäisenä sivakoinut on ollut automaattisesti myös Tour de Skin kokonaiskilpailun voittaja.
Tänä vuonna Tour de Skin päätöskilpailu on ensimmäistä kertaa yhteislähtö, joten kokonaiskilpailun voittaja selviää vasta pisteiden laskun jälkeen.
Aino-Kaisa Saarinen ei ymmärrä Tour de Skin uudistusta: Kolarivaara kapealla ladulla
Ex-hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ehti uransa aikana osallistua Tourille yli kymmenen kertaa. Saarinen ei pidä Tour de Skin uudistusta hyvänä ratkaisuna.
”On haastavampaa seurata tilannetta, kun kisa käydään yhteislähtönä takaa-ajon sijaan. En tiedä, miksi viimeistä kisaa on uudistettu näin.”
Hän arvelee, että yhteislähtö saattaa suosia kokonaiskilpailun johtajaa.
”Kyllä siinä varmaan herkemmin näkee tilanteen. Yhteislähdössä hiihtäjille on paremmin peesiapua. Välillä siellä on joutunut hiihtämään yksin varsinkin alkumatkalla. Saa nähdä, kuinka paljon tulee kolareita, kun nousussa latu on aika kapea.”
Paras kiipijä selviää
Tour de Skin loppunousu suosii kevytrakenteisia hiihtäjiä, joilla on korkea maksimaalinen hapenottokyky suhteessa painoonsa. Maastohiihtomaajoukkueen fysiologi, Kihun asiantuntija Ville Vesterisen mukaan myös ylämäkitekniikan hallitsemisella sekä etenkin jalkojen lihaskestävyysominaisuuksilla on suuresti merkitystä.
Vesterinen uskoo, että tämän vuoden päätöskilpailun uudistuksen ansiosta nähdään selkeämmin, kuka todella on paras kiipijä.
”Luulen, että jännitys säilyy pidempään, kun kilpaillaan selkeämmin etapin voitosta ja kokonaiskilpailun voittajaa ei tiedetä yhtä tarkkaan etapin aikana. Aiemmin parhaat kiipivät ovat saattaneet olla kokonaiskisassa niin kaukana, ettei heitä ole juuri tv-kameroissa näytetty. Nyt mäessä taistelu on yhä tiukempi, mutta voitto on todennäköisesti muutaman urheilijan kauppa.”
Kihun urheilufysiologian asiantuntija Esa Hynynen puolestaan uskoo, että viimeisen kilpailun uudistus vaikuttaa väistämättä myös loppunousuun ja sen kokonaisenergiankulutukseen.
”Se voi olla enemmän sauvakävelyä sukset jalassa. Keula menee kovalla teholla koko ajan, mutta kymmenen parhaan jälkeen nousussa voi välillä joutua seisomaan ja pysähtelemään. Kuormitus ei ole niin kovaa, jos ruuhkaa on paljon. Se ei ole enää kilpaurheilua, vaan pikemminkin reitin ja tilan hakemista.”