Veikkausliiga 2020: Taloushuolet painavat seuroja, osa saa euroja Euroopasta
Veikkausliiga jatkuu heinäkuun alussa. HJK:n, Ilveksen, FC Hakan ja KuPSin toimitusjohtajat kertovat erikoisesta keväästä toimistolla.
Valkeakosken FC Haka, Kuopion Palloseura, Tampereen Ilves sekä Helsingin Jalkapalloklubi lähtevät Veikkausliigan kauteen 2020 hyvin poikkeuksellisen kevään jälkeen.
Jalkapallon Veikkausliiga käynnistyy vihdoin keskiviikkona 1. heinäkuuta.
Koronapandemia on kurittanut monen muun alan lailla myös urheiluseuroja. Alkujaan liigan otteluiden ja samalla myös ottelutuottojen piti alkaa huhtikuussa.
Nyt seurojen toimistoilla lähdetään kauteen vaihtelevissa tunnelmissa. HJK uhkuu itsevarmuutta niin kentällä kuin toimistollakin, moni pienempi seura odottaa tulevaisuutta hämmentyneenä.
Seura soitti neljän seuran toimitusjohtajille ja kysyi kuinka poikkeuskevät on sujunut ja mitkä ovat seurapomojen odotukset vuoden 2020 jalkapallopeleistä.
Helsingissä keskitytään poikkeuksellisesti vain kotimaan kentille, Valkeakoskella nautitaan pääsarjafutiksesta ja Tampereella sekä Kuopiossa odotetaan mielenkiinnolla euro-otteluita.
HJK:lle kelpaa vain kulta
Vaikka koronapandemian aiheuttamat talousvaikutukset osuivat muiden jalkapalloseurojen tavoin myös Klubiin, toimitusjohtaja Aki Riihilahti kuvailee seuran taloudellista tilannetta vakaaksi.
”Kokoisellamme seuralla kiinteät kulut ovat valtavat ja olemme tehneet isoja investointeja. Olimme suunnitelleet tekevämme vielä kaksi isompaa investointia, mutta päätimme pandemian aiheuttaman tilanteen vuoksi siirtää niitä.”
Riihilahden ajattelussa ammattiseuralla täytyy olla valmiina useampia hahmotelmia siitä, miten erilaisissa tilanteissa toimitaan talouden näkökulmasta.
”Ja onneksi meillä on koko ajan ollut. Taloudellisesti olemme kestävällä pohjalla, sillä olemme edeltäneinä vuosina tehneet paljon hyviä ratkaisuja, minkä ansiosta meillä on tosi vahva tase ja monipuolinen tulonmuodostus. Uskotaan ja toivotaan, että viruksen toista aaltoa ei tule. Silloin HJK selviää tästä ihan hyvin.”
Kausikorttimyynnin pysähtyminen maaliskuun puolivälissä on harmillista, mutta ei Riihilahden mukaan muuta HJK:n taloustilannetta. Koronavirustilanne ei dramaattisesti vaikuttanut myöskään HJK:n yhteistyökumppanimyyntiin, sillä Klubin pääkumppanit ovat pitkäaikaisia.
”Itse olen sitä mieltä, että kun tehdään yhteistyökumppanisopimuksia, niin ne tulee tehdä ajoissa ja pidempiaikaisina, siksi ne on meillä tehty jo viime vuoden puolella. En usko sellaiseen malliin, että sopimukset tehdään juuri ennen kauden alkua.”
Viime kausi meni Klubilta urheilullisesti poskelleen, kun Veikkausliiga päättyi HJK:n kannalta poikkeuksellisesti ilman mitalia eikä joukkue selviytynyt europeleihin.
Lähihistoriassa helsinkiläiset ovat yleensä pelanneet Mestarien liigan karsinnoissa tai Eurooppa-liigan karsinnoissa, mikä on tuonut karkeasti arvioiden miljoona euroa tuloja. Ne jäävät tänä vuonna saamatta, mutta Riihilahti uskoo HJK:n tekevän silti ”järkevän” tuloksen.
Alkavalla liigakaudella HJK on jälleen Veikkausliigan ennakkosuosikki. Riihilahti sanoo suoraan, että seuran tähtäimessä on tuplamestaruus, eli liigan ja cupin voittaminen.
”Tietenkin haluamme voittaa kaikki kilpailut, joissa olemme mukana. Joukkueeseen on investoitu entistä enemmän. Mielestäni se kuuluu HJK:n identiteettiin, että olemme suosikkeja, vaikka emme itse sitä huutelekaan. Tosiasia kuitenkin on, että ainoa paikka, jossa voimme sen lunastaa, on kentällä.”
Klubin peleissä turvallisuus edellä
Heinäkuun alussa HJK:n otteluissa on käytössä viisi erillistä katsomoa, joihin kuhunkin voi ottaa 500 ihmistä, eli yhteensä noin 2 500 henkilöä. Määrä pitää sisällään katsojien lisäksi esimerkiksi järjestysmiehet ja kioskimyyjät.
Riihilahti muistuttaa, että viranomaisohjeet yleisömäärien suhteen voivat kauden aikana muuttua ylös- tai alaspäin.
”Nyt pitää muistaa, että kaikkein tärkeintä on turvallisuus ja hyvinvointi. Emme tule ottamaan mitään riskiä, että yrittäisimme saada pikkuisen enemmän katsojia, jos se olisi viranomaisten ohjeistuksen tai terveyden kannalta edes harmaalla alueella.”
Euroopassa Riihilahti istuu vaikutusvaltaisissa pöydissä. Hän on Euroopan seurajoukkueiden liiton ECA:n varapuheenjohtaja sekä hoitaa luottamustehtäviä myös Euroopan jalkapalloliitto Uefassa.
”Suomi on ainoa maa, jossa [yleisömääräsuunitelmat] on tehty yhteistyössä viranomaisten kanssa. Kaikki kollegat Euroopassa pitävät aivan käsittämättömänä, että me voimme Suomessa ottaa sisään näin isoja yleisökapasiteetteja.”
Suomen tilanne koronavirustartuntojen suhteen on useimpiin maihin verrattuna hyvä.
”Se tarkoittaa, että meidän eli tapahtumajärjestäjien ja peleihin tulevien katsojien pitää kantaa vastuu. Kun yleisöä saa jonkin verran tulla, asiaa ei saa käyttää väärin eikä ihmisten turvallisuutta riskeerata.”
Riihilahden mukaan Klubilla ja muilla seuroilla riittää lähitulevaisuudessa tekemistä siinä, että potentiaalinen yleisö – jonka vapaa-ajasta kilpailee tällä hetkellä vaikkapa Netflix ja uimarannat – ylipäätään saadaan muistamaan futiksen pääsarjan paluu.
Veikkausliiga on Suomen suosituin jalkapallosarja, mutta Riihilahden mukaan ei silti ole mikään itsestäänselvyys, että Veikkausliigan seurat saavat ihmisiä peleihin.
”Tällaisen rajoitetun maailman tilanteen jälkeen ihmisten käyttäytyminen on muuttunut, ja kun Suomessa ei ole pelattu jalkapalloa kahdeksaan kuukauteen, niin ei jalkapallo ehkä ole muutenkaan aivan päällimmäisenä heillä mielessä. Nyt meidän pitää olla relevantteja yhteisöllemme ja lunastaa paikkamme uudelleen.”
Töölön jalkapallostadionilla oli vielä kesäkuun lopussa hiljaista. © Jukka Vuorio
Ilves voi ottaa Ratinaan lähes 4000 katsojaa
Vielä maaliskuun alussa näytti siltä, että Ilves on toimiston puolella menossa kohti ennätyskevättä. Maaliskuun puolivälin jälkeen niin kausikorttimyynti kuin yhteistyökumppanimyynti tyrehtyivät täysin.
”Sen jälkeen yritysten suuntaan ei ole tehty juuri minkäänlaista kauppaa. Yksityishenkilöt ovat ostelleet kausikortteja mukavasti, mutta yritysmaailman myynti ei ole elpynyt juuri lainkaan. Lisäksi muutama jo sopimuksen tehnyt yritys on sanonut, ettei lähdekään mukaan.”
Erolan mukaan Ilveksen olemassaolo ei ole uhattuna, vaikka taloustilanne on vaikea.
”En tiedä onko katastrofi oikea sana, mutta tilanne on todella heikko. Onneksi meillä on oman pääoman tilanne aikaisemmilta vuosilta sen verran hyvä, ettei voida konkurssista puhua.”
Onko Ilveksen taloustilanne sellainen, että jos esimerkiksi liigan parhaimpiin keskikenttäpelaajiin kuuluvasta Lauri Ala-Myllymäestä laskeutuisi Erolan pöydälle sadantuhannen euron tarjous, olisiko Ilveksen pakko myydä?
”Ei ole pakko myydä. Mutta esimerkiksi Laurin sopimus päättyy tämän kauden jälkeen ja sen jälkeen hän on täysin vapaa siirtymään ihan mihin haluaa. Ja ottajiakin varmasti riittää. Eli tässä kohtaa voisi tuollainen tarjous käydäkin.”
Opetus- ja kulttuuriministeriö jakaa urheilun kilpasarjoille ja lajiliitoille koronatukea yhteensä noin 2,4 miljoonaa euroa. Veikkausliiga saa yhteensä 600 000 euroa, eli seuraa kohden 50 000 euroa kattamaan palkkakustannuksia. Ilves on lisäksi hakenut Business Finlandin kehitysrahaa, jonka suuruus on 100 000 euroa. Vielä kesäkuun lopussa näitä rahoja ei Ilveksen tilillä näkynyt, mutta Erolan mukaan tilanne saattaisi muuttua hyvinkin pian.
Urheilullisesti Ilves tavoittelee Erolan mukaan alkavalta kaudelta mitalisijaa ja europelipaikkaa.
”Se on ainakin taustaorganisaatiossa tavoitteemme. Ja uskon kyllä, että pelaajilla on sama tähtäin.”
Ilves lähtee elokuussa Eurooppaan
Ilves voitti kesällä 2019 jalkapallon Suomen Cupin, ja lunasti sillä voitolla itselleen paikan tämän vuoden peleihin Eurooppa-liigan karsinnoissa. Ne pelit alkavat elokuun lopussa. Tällä hetkellä Uefan suunnitelma on, että karsintapelit pelataan tavallisen kaksiosaisen otteluparin sijaan nyt yksiosaisina, ja kotijoukkue ratkaistaan arvalla. Ilveksen vastustaja arvotaan elokuun alkupuoliskolla.
Uefa jakaa palkintorahat europelijoukkueille tavalliseen tapaan, mutta ottelutuotot jäävät nyt saamatta, ja vieraspeliin matkustaminen saattaa käydä todella kalliiksi, sillä toistaiseksi Uefan näkemys on, että vieraspeleihin on turvallisuuden vuoksi lennettävä yksityiskoneella. Ilveksen toimitusjohtaja Tomi Erola elätteli kesäkuun lopussa toivetta, että lentomääräys saattaisi vielä muuttua.
”Eikä meille vielä ole tullut Uefalta mustaa valkoisella, että juuri niin tai näin tulee toimia. Käsittääkseni Uefa seuraa tilannetta jatkuvasti. Siksi pelien alkaminen on viety elokuun loppuun ja arvonnatkin tehdään melko viime tingassa siltä varalta, että jos jotain höllennyksiä voidaan tehdä, ne voitaisiin vielä ottaa huomioon.”
Kesäkuun lopussa Ilveksen toimistolla oli käsitys, ettei Eurooppa-liigan karsintakierrosten kotiotteluihin saa Uefan määräyksestä ottaa yleisöä lainkaan.
”Tosin siitäkin on olemassa ristiriitaista tietoa. Uefa tekee asiasta lopullisen päätöksen myöhemmin koronatilanteesta riippuen.”
Jarkko Wiss on Ilveksen pitkäaikainen valmentaja. © Jukka Vuorio
Veikkausliigan Ilves aloittaa Ratinan stadionilla, johon Ilves järjestää kahdeksan katsomolohkoa, joihin kuhunkin saa ottaa yhteensä 500 ihmistä. Näin otteluun voi saapua kaikkiaan 4000 henkilöä.
”Olemme käyneet suunnitelman läpi Tampereen kaupungin hallintolääkäri Arto Lemmetyn kanssa ja hän on todennut ideamme hyviksi.”
Ilveksen ajatuksena on, että jos yleisörajoituksista jossain vaiheessa luovutaan, seura palaa pelaamaan kotiottelunsa Tammelan stadionille.
”Kyllä me haluamme kotikentällemme palata. Tämä on viimeinen kausi Tammelassa ennen kuin uutta stadionia ryhdytään rakentamaan. Vanhan stadionin purkaminen alkaa heti kun kauden viimeinen ottelu on siellä pelattu.”
Haka nappasi suuren tähden pienellä budjetilla
Veikkausliiga, paikka auringossa. Legendaarinen Valkeakosken Haka pelaa useamman kauden tauon jälkeen maan korkeimmalla sarjatasolla. Viime kausi Ykkösessä oli Hakalta urheilullisesti uskomaton näytös, kun joukkue hävisi koko kaudella vain yhden ottelun.
Myös tämän vuoden pelit Suomen Cupissa ovat sujuneet Hakalta hyvin. Alkulohko sujui tappioita ja vasta välierävaiheessa HJK kykeni yhden maalin erolla pudottamaan koskilaiset ulos cupista.
Hakan toimitusjohtaja Olli Huttusen mukaan koronavirustilanne on tietenkin vaikuttanut myös Hakan talouteen, mutta seura on päässyt poikkeusaikojen läpi olosuhteet huomioon ottaen kohtuullisesti.
”Meitä auttaa se, että kustannusseuranta on viime vuodet ollut aika tarkkaa. Talvella myimme kaksi ja puoli tuhatta kausikorttia, joka antoi pohjaa kevättalvelle. Myös yhteistyökumppanimyynti oli talvella parempaa kuin vuosiin.”
Haka on 2000-luvulla kärsinyt erilaisista talousongelmista, mutta nykyään Valkeakoskella eletään Huttusen mukaan tarkan markan aikaa. Nyt Hakan pelaajabudjetti on sarjan pienin.
”Meillä on kyllä erittäin hyvin mielessä, että emme lähde yli varojen elämään. Joukkueen rakentamisessa ei lähdetä hulluttelemaan, vaan ajatuksena on etsiä hyviä mutta edullisia pelaajia. Siinä olemme myös onnistuneet erittäin hyvin.”
Tulevaisuudessa lisää omia kasvatteja
Pienillä resursseilla toimivalle seuralle olisi tärkeää tuottaa itse pelaajia edustusjoukkueeseen, mutta Hakan edustusjoukkueessa ei lähihistoriassa ole paljon nähty Valkeakoskelta kotoisin olevia pelaajia. Tulevaisuudessa siihen sopii odottaa muutosta.
”Täällä oli pitkään se ajatus, että vanhemmat valmentavat juniorijoukkueita. Nyt, viimeisimmät 3-4 vuotta, junioreissa on ollut ammattimainen valmennus ja sitä tehdään hyvin suunnitelmallisesti. Olemme löytäneet junioreihin lahjakkaita pelaajia, ja uskon, että heitä tullaan jossain vaiheessa näkemään myös liigajoukkueessa.”
Veikkausliigan alkaessa Valkeakosken Tehtaan kentällä on käytössä kolme katsomolohkoa, eli otteluihin pääsee yhteensä 1500 ihmistä. Huttusen mukaan ottelutapahtumien tuoton merkitys on Hakan taloudesta noin 10-15 prosenttia.
Alkavaan kauteen Huttunen sanoo joukkueen lähtevän nöyrästi, mutta samaan aikaan vahvalla seurahengellä haastamaan kaikkia vastustajiaan. Seuran tavoitteena on kuuden parhaan joukkoon sijoittuminen.
Helmikuussa Haka yllätti siirtomarkkinoilla, kun seura värväsi hyökkäyksensä tähdeksi Eero Markkasen. 28-vuotias pelaaja on tehnyt uraa muun muassa Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Espanjan ammattilaiskentillä.
”Emme ole satsanneet Eeroon mitenkään kohtuuttomasti, mutta tuolla taustalla hän on meidän kallein pelaajamme. Silti hän mahtui suunniteltuun pelaajabudjettiimme.”
Monessa seurassa on mietitty kuumeisesti, millä järjestelyillä yleisöä otetaan sisään. Töölön jalkapallostadionille pääsee heinäkuussa ottelua kohden noin 2500 henkeä.
KuPS hakee menestystä Euroopasta
Kuopion Palloseura KuPS palasi viime kaudella mestariksi 43 vuoden tauon jälkeen. Mestaruutta juhlittiin Kuopiossa päiväkausia ja pöhinä seuran ympärillä oli valtavan positiivinen. Yritykset innostuivat seurasta ja kausikorttimyynti veti paremmin kuin kymmeneen vuoteen.
KuPS oli kaikilla mittareilla paremmassa vauhdissa kuin koskaan.
Sen pöhinän katkaisi ja lähes kokonaan laannutti koronavirus. Saman kohtalon koki käytännössä koko Veikkausliiga.
KuPSin toimitusjohtaja Jarmo Heiskanen uskoo koronapandemian talousvaikutusten olevan jalkapalloseuroillekin pitkäaikaisia.
”Tosi poikkeuksellinen kevät on takana, eivätkä poikkeukselliset ajat ole vielä täysin ohi.”
Heiskanen kertoo KuPSin tehneen viime kauteen isoja pelaajainvestointeja tavoitteena voittaa mestaruus.
”Ajatuksena oli, että mestaruuden myötä seuraava vuosi on sitten taloudellisesti paljon parempi. Ne investoinnit ovat nyt talousmielessä valuneet hukkaan.”
Maaliskuun puolivälissä KuPSilla oli vielä pöydällään tarjouksia yritysyhteistyökumppanuuksista satojentuhansien eurojen edestä.
”Ne neuvottelut käytännössä katkesivat seinään. Sponsoripuolen lisäksi iskuja on tietenkin tullut tapahtumatuottojen osalta kun ei ole ollut tapahtumia. Heinäkuu alkaa ja yhtään kotiottelua ei ole pelattu.”
Tuottojen katoamisen kanssa yhtä aikaa kuopiolaisilla oli joukkue rakennettu valmiiksi.
”Sitä työtä, mitä varten ihmiset on palkattu, ei ole vielä oikein päästy tekemään.”
Huhtikuun puolivälissä KuPS ilmoitti leikkaavansa pelaajien ja valmentajien palkkoja määräaikaisesti 50 prosenttia.
”Päädyimme siihen lopputulokseen. Ei oikein lomauttakaan voinut, koska silloinhan pelaajat olisivat olleet vapaita siirtymään muihin seuroihin.”
KuPSin pääomistaja on monimiljonääri, pankkiiri Ari Lahti, joka tunnetaan myös Palloliiton puheenjohtajana. Lahti on oiva kivijalka varmistamaan sen, että huonokaan taloudellinen kausi ei vie KuPSia konkurssiin.
”Meillä on vakaa usko siihen, ettei tämä tule meidän loppu olemaan, mutta on ihan selvää, että vaikea vuosi tämä on.”
Kun Veikkausliiga keskiviikkona avaa ovensa, Heiskasen mukaan KuPSin kotikentälle voidaan ottaa noin 1800-2000 ihmistä.
”Toivotaan, että heinäkuun jälkeen voidaan ottaa suurempia määriä.”
Yleisörajoitusten poistamista kokonaan on harkittu lokakuun alkuun.
”Meidän kannalta se on sitten jo myöhäistä, kausihan on silloin jo melkein pelattu.”
Eurorahaa tulossa ainakin 800 000 euroa
Suomen mestaruuden myötä KuPS etenee Mestarien liigan karsintoihin. Se helpottaa kuopiolaisten taloustilannetta. Heiskanen arvioi Uefan maksamien europelikorvausten olevan KuPSin tapauksessa minimissään 800 000 euroa. Summa muodostuu mestaruuskorvauksesta, Mestarien liigan ensimmäisen kierroksen solidaarisuusrahasta sekä sen jälkeisestä seuraavasta europelikierroksesta.
”Tällä hetkellä näyttää siltä, että niistäkin peleistä jää yleisötuotot pois. Pelillinen tavoite meillä on europeleihin kova.”
2010-luvulla KuPS onkin pelannut eurokentillä hyvin. Vuonna 2012 KuPS putosi Eurooppa-liigan kolmannella kierroksella turkkilaista suurseuraa Bursasporia vastaan. 2018 kuopiolaiset laittoivat Tanskan FC Kööpenhaminan tiukille ja viime vuonna KuPS jäi tuloksellisesti erittäin niukasti puolalaisen Legia Warszavan kyydistä.
”Isoille jengeille hävittiin tosi niukasti. Nyt odotukset ovat kovat. Nyt, kun europelit eivät enää ole meille poikkeuksellisia pelejä, meillä on siellä hyvä mahdollisuudet.”
Veikkausliiga käynnistyy keskiviikkona 1.7. kello 18.30 otteluilla FC Haka – FC Honka, FC Lahti – HJK, HIFK – KuPS, Ilves – IFK Mariehamn, SJK-TPS.
Torstaina 2.7. kello 18.00: FC Inter – RoPS.
Ilveksen ja KuPSin lisäksi euro-otteluita pelaavat myös Espoon Honka ja Turun Inter.