Teksti:
Jussi Korhonen

Oulun kaupungintalo. Kuva: Wikimedia Commons / Public Domain.Oulu säästää lastensuojelumenoissa suosimalla perhesijoituksia kalliin laitoshoidon sijaan. Ratkaisun taustalla ovat kuitenkin säästöjen sijaan inhimilliset syyt, kertoo Oulun sijaishuollon palveluesimies Anne-Mari Takkula.

Oulu suosii perhesijoituksia laitoshoidon sijaan lastensuojelutapauksissa. Laitosijoituksia tehdään Oulussa huomattavasti vähemmän kuin muissa Suomen suurissa kaupungeissa. Tällä saavutetaan selkeitä kustannussäästöjä, mutta sijaishuollon palveluesimies ja Oulun kaupunginhallituksen jäsen Anne-Maria Takkula (kesk) kiistää, että ratkaisuun olisi päädytty säästösyistä.

– Perhehoito on laitosta inhimillisempi ratkaisu. Yksilölliset tarpeet pyritään aina huomioimaan sijoituksia tehtäessä, ja ellei kiireellistä tarvetta esimerkiksi rikoskierteen katkaisuun ole, on lapsen tai nuoren kannalta usein parempi pyrkiä pehmeämpiin toimiin, Takkula linjaa.

Suomessa sijoitetaan herkästi laitoksiin

Suomessa päädytään liian usein lasten ja nuorten sijoituksiin kodin ulkopuolelle. Usein sijoituskohde on laitos. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille (sd) keskiviikkona luovutetun lastensuojelun tilannetta kartoittavan selvitysryhmän väliraportin mukaan eritoten ennaltaehkäisevän työn osuus ei ole edellytetyllä tasolla.

Vuonna 2008 voimaan tulleen uuden lastensuojelulain tavoitetta siirtää painopistettä laitoshoidosta ennaltaehkäisyyn ei raportin mukaan ole havaittavissa.

Anne-Maria Takkulan mukaan Oulussa ennaltaehkäisevä työ on kuitenkin otettu tosissaan.

– Uudenkin kaupunginhallituksen päätöksistä on jo nähtävissä, että Oulun poliittiset päättäjät ymmärtävät ennakoivan työn merkityksen, Takkula iloitsee.

Uusi laki lisäsi työmäärää

Oulun lastensuojelun työmäärä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti. Uuden lain vuoksi lastensuojeluilmoitusten määrä on noussut Takkulan arvion mukaan noin viidenneksellä. Nousu vastaa koko maan tilannetta, käy ilmi selvitysryhmän väliraportissa.

Uudessa lastensuojelulaissa laajennettiin ilmoitusvelvollisten joukkoa ja madallettiin ilmoituskynnystä.

– Ilmoituksia tulee erityisesti opettajilta ja terveydenhuollosta. Lain sisäistäminen taisi viedä vähän aikaa, sillä vasta viime vuonna nähtiin ilmoitusten määrässä todellinen piikki, Takkula aprikoi.

Laitospaikkoja hyvin saatavilla

Toisinaan kevyemmät ratkaisut eivät Oulussakaan kuitenkaan riitä, ja laitoshoito nähdään ainoana ratkaisuna. Erityisen vaativaa hoitoa tarvitsevia oululaisnuoria sijoitetaan koulukoteihin muutamia vuodessa. Takkulan mukaan tällöinkin kyseessä ovat yleensä lyhyehköt hoitojaksot. Koulukotijaksot kalliiksi myöntävä Takkula korostaa kuitenkin, että hoitojaksojen pituus määrittyy rahan sijasta nuoren yksilöllisen tarpeen mukaan.

Koulukotisijoituksissa Oulun lastensuojelu pyrkii turvautumaan lähinnä Limingassa sijaitsevan valtion koulukodin palveluihin. Tarvittaessa on käytetty myös Muhoksella olevan yksityisen koulukodin palveluita.

Takkula pitää laitosten tarjoamaa hoitoa korkeatasoisena ja niiden henkilökuntia osaavina. Hän korostaa, että laitoshoitoonkin sijoitettavien osalta otetaan inhimillinen näkökanta huomioon, eikä nuoria haluta sijoittaa kauas Etelä-Suomen laitoksiin.

– Kun on ilmennyt akuutti tarve niin sanottuun interventioon, jolla pyritään katkaisemaan ei-toivotun käytöksen kierre, on nuori saatu sijoitettua jompaankumpaan lähialueen laitokseen, Takkula muistelee.

Koulukodit ovat viimesijaisia vaativinta hoitoa tarvitsevien lasten ja nuorten sijaishuoltopaikkoja, joissa hoidetaan muun muassa itselleen tai muille vaarallisia nuoria.

Joka kymmenes 16–17-vuotias ollut avohuollon asiakas

Lähes joka kymmenes 16–17-vuotias suomalaisnuori oli lastensuojelun avohuollon asiakkaana vuonna 2011. Määrä on lisääntynyt tasaisesti jo 90-luvulta lähtien. Kiireellisesti kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten tai nuorten määrä on puolestaan tuplaantunut sen jälkeen, kun uusi lastensuojelulaki tuli voimaan.

Sijaishuollon ja avohuollon kustannukset kasvoivat vuosina 2007–2011 neljänneksellä suurissa kaupungeissa, käy ilmi selvitysryhmän väliraportista. Raportissa moititaan, että uusi lakikaan ei saanut suuria kaupunkeja lisäämään panostusta ennaltaehkäiseviin toimiin, vaan neljä viidesosaa uusista määrärahoista on suunnattu kodin ulkopuolella tapahtuviin sijoituksiin.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardsonille luovutetusta väliraportista uutisoi Yle.

Kuva: Oulun kaupungintalo / Wikimedia Commons / Public Domain.

*************

Tein jutun ja se julkaistiin joulukuussa 2012. En löytänyt sitä enää netistä, joten julkaisen sen täällä uudestaan, koska Ouluun liittyvät lastensuojelukysymykset ovat aika ajoin kiivaan keskustelun kohteena.

Aiheesta internetissä:

Yle: Selvitysryhmä: Lastensuojelu kaipaa muutoksia

Väliraportti – Toimiva lastensuojelu

*************

Isän pikajuna Facebookissa | Bloggaaja Twitterissä

Isän pikajuna Bloglovinissa | Isän pikajuna Blogilistalla

X