Olispa kiva juoda olutta
Se oli sitten sellainen hiihtolomaviikko. Ensin sairastuin minä, ja kun omasta taudistani selvisin, oli tyttöjen vuoro. Sitten kuume iski minuunkin vielä toistamiseen. Tänään olemme jo terveehköjä, vaikka tunnelma onkin vielä hieman voipunut.
Eipä täällä tosin olisi juuri hiihdelty, vaikka voimia olisi ollutkin. Lunta on enää tuskin nimeksikään. Vappuisen vaikutelman pilaa vain täysikokoisen haalarikansan vähäisyys.
Olen kokannut sairastelijoille heidän herkkuruokiaan. Olen kantanut kaupasta Jaffaa, mehuja, suklaata, keksejä, jäätelöä, viinirypäleitä ja kaikkea, mistä olen kuvitellut vähääkään, että saattaisi kelvata.
Tänään huomasin, että en ole tainnut itse muistaa syödä useampaan päivään juuri mitään. Rupesin miettimään, että jos sitä hemmottelisi vähän itseäänkin. Mikähän se mahtaisi maistua?
Olut.
Olisipa hienoa juoda jotain hyvää olutta.
Olen nauttinut alkoholia viime aikoina hyvin harvakseltaan, ja olen aika tavalla pihalla uutuuksista ja trendeistä. Tulin vasta aivan hiljattain tietoiseksi jo ilmeisesti pitempäänkin suurta suosiota nauttineen skotlantilaisen Brew Dog -panimon tuotteista.
Ihastuin heti ensikulaukselta panimon Punk IPA -olueen. Maistoin taannoin myös samaisen firman Hardcore IPA:a, joka oli sekin hyvää, vaikka ei pesekään Punkkia.
Hardcoressa on prosentteja yli yhdeksän. Olemattoman viinapääni vuoksi jo yksi pieni pullollinen kihahti nuppiin.
Oluessa on yleensäkin se huono puoli, että sen vähänkin perusteellisempi maistelu humalluttaa. Tällaisen viikon jälkeen en missään tapauksessa halua olla päissään enkä varsinkaan sen johdosta huomenna vielä väsyneempi.
Mutta voisihan sitä aina käydä yhdellä – ilman lainausmerkkejä.
Matkaa lähimpään kunnollista olutta tarjoilevaan ravintolaan on reipas kilometri. Sen pyöräilisi viidessä minuutissa. Taival tuntuu ylivoimaiselta. Olkoon.
On varmaankin vanhuuden ja/tai väsymyksen merkki, kun humaltuminen on vastenmielinen ajatus, eikä lyhyen makunautinnon vuoksi jaksa pyöräillä kilometriä. Tai sitten olen sairaampi kuin luulenkaan.
Kenties huomenna olen taas nuorekkaampi.
Lue myös:
Miesflunssa ja koti-isyys on huono yhdistelmä
Juna hyytyi asemalle – seikkailu peruttu
Olispa kiva olla päissään