Teksti:
Jussi Korhonen

Yhä useampi reservin upseeri kopsuttelee korkokengissä, mutta hyvin harva äiti pissaa seisaaltaan. Tasapaino on järkkynyt.

Olen ollut läsnä kahdessa synnytyksessä. Olen pitänyt kädestä kiinni ja yrittänyt parhaani mukaan myötäelää tilanteessa, joka on ollut itsellenikin jännittävä. Jotkut isät kuulemma jopa pyörtyvät synnytyssalissa. Itse pysyin tolpillani, vaikka koville se otti.

Se ei kuitenkaan ole sama asia kuin synnyttää. Tulevan isyyden jännittäminen ei ole sama kuin raskaus. Näissä asioissa ei sellaista tasa-arvoa ole kuviteltavissa, että miehet ja naiset olisivat samalla viivalla.

Käytännössä nainen hoitaa lapset, ja mies tuo leivän pöytään. Se on valitettavaa, mutta näin asia on. Puistoissa ei varsinkaan päiväsaikaan paljon isiä näy. Siellä yksinäinen isä otetaan vastaan muutenkin vaihtelevasti, mutta kun puhe kääntyy naisia yhdistäviin raskauden ja synnytyksen kokemuksiin, ei miehellä ole siihen paljon puuttumista.

Jos mies kuitenkin menee lausahtamaan jotain, punnitaan silloin lähinnä äitien käytöstapoja. Kohteliaimmat saattavat virkkaa vastauksen. Useimmat kuuntelevat kohteliaasti ja jatkavat sitten keskustelua, kun vaivaannuttava häiriö on sulkenut turpansa. Töykeimmät lausuvat ääneen sen, mitä kaikki ajattelevat: ”Sinä et tästä tiedä mitään.”

Joskus muinoin miehilläkin oli ikioma maailmaansa, johon porukalla sulkeutua. Kaikkia oli simputettu, mutta hauskaahan se oli ollut. Metsässä oli ollut viisisataa astetta pakkasta, mutta kunnon jalkarätit ja yhteishenki olivat pitäneet lämpiminä. Naiset eivät tienneet armeijasta mitään.

Enää ei simputeta, ja vaatetus on huipputeknologiaa. Ja mikä pahinta: yhä useampi nainen on kokenut saman. Miehisyyden pilvilinna on vallattu ja sisustettu pastellisävyillä. Myytti on parfymoitu Christina Aguileran tuoksuiseksi ja pakattu Burberry-kuosiin.

Hirveintä on tietysti armeijan kokenut äiti. Hän saattaa luovia sujuvasti molemmissa maailmoissa. Soturikuningattaren komennossa kuhnureiden sankariteot kalpenevat korkeintaan sivulauseen arvoisiksi.

Minä olen oppinut pitämään turpani kiinni, kun äidit jakavat vain heille kuuluvia kokemuksia. Sellaista tasa-arvoa ei tule, että siihen kerhoon kannattaisi miehen pyrkiä kuunteluoppilasta kummemmaksi jäseneksi.

X